Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammikuu 2001 – elokuu 2016
Kuukausitasolla elokuussa inflaatiota ei ollut lainkaan. Inflaation lievään laskuun vaikutti muun muassa polttonesteiden ja korkojen kuluttajahintojen halpeneminen vuoden takaiseen verrattuna.
Korot ja polttoainehinnat laskussa
Tilastokeskuksen mukaan elokuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna ajoneuvoveron, sairaalamaksun, hammaslääkärinpalkkion ja vuokrien kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden ja korkojen kuluttajahinnoissa. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna inflaation laskuun vaikutti eniten omakotitalokiinteistön ja ulkomaan lentoliikenteen halpeneminen. Heinäkuusta elokuuhun kuluttajahintojen muutos oli 0,0 prosenttia.
Myös Euroalue matelee edelleen vaatimattomissa inflaatiolukemissa, vaikka Euroopan keskuspankki on yrittänyt massiivisen kevyellä rahapolitiikalla saada inflaation tavoittelemaansa kahteen prosenttiin.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli elokuussa vaivaiset 0,2 prosenttia. Heinäkuussa se oli 0,2 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli elokuussa 0,5 prosenttia.
Mitä tekee keskuspankki?
EKP saattaa joutua reagoimaan uusiin inflaatiolukemiin.
”Vaikka EKP:n neuvosto piti viime torstaina rahapolitiikan ennallaan, odotan edelleen, että rahapoliittista elvytystä on tulossa vielä lisää. Heikko inflaatiokehitys pakottaa EKP:n uusiin kevennystoimiin joulukuussa ja ilmoittamaan osto-ohjelman jatkamisesta”, toteaa Nordean seniori-analyytikko Tuuli Koivu blogissaan.
Lisätoimista päättäminen käy EKP:lle kuitenkin yhä vaikeammaksi.
”Negatiiviset korot keräävät paljon kritiikkiä varsinkin EKP:n kotikonnuilla Saksassa, eivätkä keskuspankkiirit ole tälle immuuneja. Myöskään osto-ohjelmassa ei ole helppoja askeleita otettavissa, sillä nykyisin ehdoin keskuspankeille ei riitä ostettavaa vuodenvaihteen jälkeen. Jos osto-ohjelmaa pidennetään, ehtoja on helpotettava huomattavasti ja luultavasti laajennettava ostoja vaikkapa osakkeiden tai pankkien velkakirjojen suuntaan. Yksikään näistä vaihtoehdoista ei ole ongelmaton ja siten helppo päätettäväksi.”
