Valtiovarainministeriössä on aloitettu valmistelemaan niin sanottua maastapoistumisveroa, joka tunnetaan myös nimillä exit-vero ja arvonnousuvero.
Tilanteesta mielenkiintoisen tekee se, että valtiovarainministeriö asettui itse helmikuussa 2020 tehdyssä selvityksessään maastapoistumisveron asettamista vastaan.
Hallitus päätti kuitenkin sivuuttaa virkamiesten kannan ja kirjasi veron käyttöönoton hallitusohjelmaansa. Nyt veron käyttöönottoa valmistellaan ja se tulisi näillä näkymin voimaan ensi vuoden alusta.
Alkuun vero voi kuulostaa oikeudenmukaiselta ajatukselta. Henkilö säästää osakkeisiin ja ajan myötä osakkeiden arvo nousee. Sitten lähdetään veroparatiisisaarelle, osakkeet myydään ja rahoilla ostetaan unelma-asunnot ja huvijahdit. Suurin osa myynnin tuomasta pääomatulosta on syntynyt Suomessa, mutta Suomen verottaja jää nuolemaan näppejään.
Maastamuuttoveron ajatuksena olisi estää tällainen skenaario.
”Käytännössä asia ei ole näin yksinkertainen, etenkään startup-yritysten osalta”, kertoo Reima Linnanvirta.
Kansainvälisestä verotuksesta kirjoja ja artikkeleja julkaisseella Linnanvirralla on 10 vuoden kokemus kansainvälisen verotuksen konsulttina toimimisesta.
Tämän lisäksi Linnanvirta toimi seitsemän vuotta täysipäiväisenä enkelisijoittajana ja kaksi vuotta Suomen enkelisijoittajien järjestön FiBANin puheenjohtajana. Tätä nykyä Linnanvirta toimii Trind Venturesin partnerina. Toisin sanoen Linnanvirta tuntee niin kansainvälisen verotuksen kuin startup-yrittäjienkin kohtaamat käytännön haasteet.
Maastamuuttoveron tuoma tulo valtiolle olisi pieni ja signaalivaikutus negatiivinen
Yksi maastapoistumisveron ongelma on sen alhainen tuottavuus. ”Tilannetta voi verrata koiraveroon, jonka perimiseen meni enemmän rahaa kuin mitä vero toi tuloja.”
Maastamuuttoveron tuoman tulon työlukuna on 25 miljoonaa euroa. Arviot veron tuomasta tuotosta vaihtelevat kuitenkin muutamasta miljoonasta 50 miljoonaan. Haarukka on suuri ja perusongelmana on, että verokonsultit ovat lainsäätäjiä ketterämpiä: ”Tätäkin veroa voi halutessaan kiertää esimerkiksi ulkomaille aikaisemmin muuttamalla ja riskinä on, että todellinen tuotto jää suunniteltuakin pienemmäksi.”
”Selvää on kuitenkin se, että verotuloja on jo nyt hävitty enemmän kuin mitä uudella verolla saataisiin kerättyä.”
Veron yksityiskohtia ei ole vielä tiedossa ja yksityiskohtien avulla saadaan kenties ratkaistua ainakin osa veron tuomista ongelmista. Miten siis käsillä voisi olla tilanne, jossa verotuloja olisi jo nyt menetetty?
”Kyse on mielikuvasta minkä vero aiheuttaa.”
Suomeen muuttamista harkitsevan henkilön ei välttämättä tarvitse ottaa selvää veron yksityiskohdista, luodakseen mielikuvan siitä mitä käytännön ongelmia Suomeen muutto saattaisi aiheuttaa.
”Kyse on tietysti isosta kokonaisuudesta, jossa maastapoistumisvero on vain yksi tekijä, mutta maastapoistumisveron ei tarvitse estää kuin yhden 100 miljoonan exitin tekevän yrittäjän maahantulo niin veron tuoma arvioitu verotulon vuosikasvu on jo syöty.”
Linnanvirran mukaan tulokkaita kyllä olisi ja isona kysymyksenä on, kuinka houkutteleva kokonaisuus maa nimeltään Suomi on. Valkovenäläisten, Ukrainalaisten ja Venäläisten tulokkaiden osalta Suomi kilpailee Viron kanssa. Viro pystyy tarjoamaan muun muassa e-asukkuuden ja englannin kielisen asioinnin eri viranomaisissa kuten esimerkiksi kaupparekisterissä, Suomi ei.
Ulkomaille muutetaan monesta syystä
Siinä missä yksittäinen kansalainen saattaa lähteä veroja pakoon, ovat startup-yrittäjien motiivit maastamuuttoon Linnanvirran mukaan aivan muualla.
Yksi ryhmä ovat ulkomaista rahoitusta hakevat yritykset. Yksittäinen rahoituskierros tarkoittaa käytännössä kymmenien sijoittajien tapaamista. Piilaksosta käsin sijoittajat ovat taksimaksan päässä, joten tapaamiset saadaan järjestettyä. ”Ei siitä Suomesta lentäen mitään tule”, Linnanmaa kiteyttää.
Muuttamisella on Linnanmaan mukaan iso merkitys rahoituksen saamisen kannalta: ”Todennäköisyys saada rahoitusta on Yhdysvalloista käsin moninkertainen. Myös saatavan rahoituksen määrä on moninkertainen. Riskipääomaa on siellä merkittävästi enemmän.”
Kyse on myös operatiivisesta toiminnasta. Asioita voidaan hoitaa etäyhteyksin, mutta merkittävien yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa luotavat suhteet rakennetaan edelleen kasvotusten. Tämän ryhmän osalta korona muutti tilannetta jonkin verran, muttei täysin.
”Kysymys ei ole pelkästä fyysisestä tapaamisesta vaan esimerkiksi eri aikavyöhykkeiden tuomista haasteista.”
Viimeisempänä muttei vähäisimpänä ryhmänä ovat yrityskaupat. Yrityskaupan rakentaminen vaatii luottamusta ja luottamus rakennetaan paikan päällä ja kasvotusten.
Startup-yritysten arvonmääritys ei ole yksiselitteinen
Maastapoistumisveron kannattajien mukaan arvonmääritys ei ole ongelma. Verottajalla on tarvittava tieto ja asiantuntemus yrityksen arvon määrittämiseksi.
Linnanvirta muistuttaa, että kansainvälinen arvonmääritys on jo nyt ongelma.
”Kansainvälisen verotuksen suurimmat riidat liittyvät yritysten ja aineettomien omaisuuserien arvonmäärityskysymyksiin.”
Linnanvirta on veroasiantuntijauransa aikana ollut mukana lukuisissa kansainvälisen kahdenkertaisen verotuksen poistamista koskevissa prosesseissa, joissa prosessin pituus on venynyt vuosiin, eikä yli viidenkään vuoden prosessi ollut tavaton.
”Riita ei synny verotettavan ja verottajan välille, vaan kahden eri maan verottajien välille. Verovelvollinen jää siihen väliin.”
Väliin jääminen tarkoittaa usein käytännössä sitä, että vero maksetaan molempiin maihin siksi aikaa, kunnes asia saadaan selvitettyä. Tuo aika mitataan siis vuosissa. Verovelvollisen kannalta selvitys tarkoittaa tyypillisesti ulkopuolisen asiantuntijan palkkaamista jatkuvien selvittelyjen ja arvonmääritysten laatimiseksi.
Linnanvirran mukaan perusongelmana on miten soveltaa kansainvälisesti hyväksyttyjä arvonmääritystapoja startup-yrityksiin: ”Miten määrittää diskontattuun kassavirtamalliin tarvittavat tulevaisuuden kassavirrat yritykselle, joka kasvaa samalla vauhdilla kuin Wolt? Miten perustaa kohdeyrityksen arvo verrokkiyritysten arvoon, kun vastaavaa yritystä ei löydy markkinoilta? Miten huomioida viimeisen puolen vuoden aikana tapahtuneet poikkeuksellisen merkittävät edistysaskeleet yrityksen kehityksessä?”
Startup-kentässä vallitsevat eri maiden erilaiset arvostustasot aiheuttavat omat ongelmansa.
”Suomalainen startup hakee Suomesta rahaa kahden miljoonan valuaatiolla, muuttaa Yhdysvaltoihin ja hakee rahaa kymmenen miljoonan valuaatiolla. Suomen verottaja sanoo, että tuosta kymmenestä miljoonasta suurin osa luotiin Suomessa. Yhdysvaltojen IRS sanoo, että valtaosa arvostuksesta selittyy yrityksen muutolla Yhdysvaltoihin ja Yhdysvaltojen Suomea korkeammalla arvostustasolla. Näin ollen arvo on luotu suurimmilta osin Yhdysvalloissa. Tällaisia ongelmia näissä on.”
Asian voisi ratkaista toisinkin
Startuppien näkökulmasta suurin ongelma liittyy siis mahdollisiin riitatilanteisiin eri maiden verottajien välillä, ei veron määrään, tai siihen etteikö veroja haluttaisi maksaa.
Linnanvirta huomauttaa startuppien luonteenpiirteistä. Suomalaisten startuppien luonteeseen kuuluu se, että onnistunut yritysmyynti on keskeinen osa yrittäjätuloa. Startup-kulttuuriin kuuluu myös, ettei exitin jälkeen lopeteta, vaan iso osa varoista valuu takaisin startup-ekosysteemiin.
Ekosysteemin kasvulla on iso merkitys. Suomalaiset pelialalla exitin tehneet yrittäjät sijoittavat startuppeihin ja Viron menestystarina perustuu laajalti Skypen-tapaisia menestystarinoita luoneiden yrittäjien rahallisesta panostuksesta Viron startup-kenttään.
Maastamuuttoveron riskinä on, että käytännössä esimerkiksi 70 prosenttia myyntihinnasta lukittuu kansainväliseen verotuskiistaan samalla kun käteen jäänyttä 30 prosenttia käytetään kiistaan liittyvien selvitysten ja selvitysten selvitysten tekemiseen.
Vaihtoehtona olisi, että 100 prosenttia myyntihinnasta menisi uusien yritysten rahoittamiseen: ”Virolainen holding-yhtiön kautta yrityksensä omistava startup-yrittäjä voi sijoittaa yrityskaupasta saadut varat uudelleen ja maksaa verot vasta osinkoa nostaessa.”
Vastaavia mekanismeja on muuallakin, josta esimerkkinä Iso-Britanniaan talouskasvua tuonut SEIS-järjestelmä.
