Kuukauden osake -analyysi: Koskisen
Joulukuun alussa pörssiin listautui hiljaisemman listautumisvaiheen jälkeen perinteikäs mekaanisen metsäteollisuuden yhtiö Koskisen Oyj. Yhtiöllä on käynnissä mittava investointi.
Koskisen-kosernin keskeinen tuotantolaitos ja pääkonttori sijaitsevat Päijät-Hämeen Kärkölässä, jossa ovat niin saha, höyläämö, vaneritehdas kuin Suomen ainoa lastulevytehdas. Ohutviiluvanerituotanto sijaitsee Hirvensalmella Etelä-Savossa ja levyteollisuuden Kore-tuotanto Puolan Toporówissa.
Puolan tehtaan niin sanotut Kore-tuotteet myydään hyötyajoneuvoteollisuuden lattia- ja vuorauskomponenteiksi, pyöräkoteloiksi ja lisävarusteiksi.
Konserni teki tammi-syyskuussa 2022 liikevaihtoa 240 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 9,5 prosenttia vuoden takaisesta. Vastaavasti liikevoitto kohosi jopa 50,3 miljoonaan 33,0 miljoonasta eurosta. Marginaali kohosi vastaavasti 15 prosentista 21 prosenttiin.
Molemmat vuodet ovat poikkeuksellisen hyviä. Paremman kuvan liiketoiminnan suhdanneherkkyydestä antaa yhtiön laajan listalleottoesitteen graafi, joka kuvaa sahatavaran, vanerin ja lastulevyn hintoja.
Sekä hinta- että liikevaihto- ja tulosluvut alempana kertovat alan korkeasuhdanteesta, joka ajoittui vuosiin 2021-2022. Venäjän hyökkäyssodalla on ollut osaltaan sahatavaran hintoja nostava vaikutus.
Yhtiön tase on vahvistunut viime vuosina varsin vahvaksi toimialan pääomavaltaisuus huomioiden. Nettovelka syyskuussa 2022 ennen listautumisantia oli 13 miljoonaa ja oma pääoma 100 miljoonaa euroa.
Mistä liiketoiminta koostuu?
Koskien historia on pitkä. Yhtiö on perustettu vuonna 1909 ja se toimii saha- ja levyteollisuudessa merkittävänä toimijana. Suuria kilpailijoita sahatavarassa ovat Stora Enso, UPM-Kymmene, Versowood sekä joukko eurooppalaisia toimijoita.
Koivuvanerimarkkinasegmentillä UPM-Kymmenen vaneriliiketoiminta on suurin aktiivinen toimija Koskisen markkinoilla. – Koskisen listalleottoesite 18.11.2022
Myös Venäjä on ollut perinteisesti iso koivuvanerin viejä Eurooppaan. Muita alan toimijoita ovat Latvijas Finieris AS, Metsäliitto Osuuskunta, Paged Meble sp. z o.o., Estonian Plywood AS ja ODEK Ukraine LLC.
Lastulevyvalmistajana Koskisen on enää ainoa toimija kotimaassa 47 prosentin markkinaosuudella. Loppu kotimaan kysynnästä muodostuu tuonnista.
Koskisen liiketoiminta on yllättävän kansainvälistä. Kotimaan osuus liikevaihdosta tilikaudella 2021 oli 38 prosenttia, kolmannes myynnistä tuli muista EU-maista ja 29 prosenttia muista maista, kuten Iso-Britanniasta ja Aasiasta, esimerkkinä Japani. Yhtiöllä on myyntiä 70 maassa.
Tilikauden 2021 reilun 300 miljoonan euron liikevaihdosta sahateollisuus toi 60 prosenttia ja levyteollisuus 40 prosenttia.
Sahateollisuus-liiketoimintasegmentti valmistaa sahatavaraa ja -jalosteita, ja Levyteollisuus-liiketoimintasegmentti valmistaa vaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore-brändin alla. – listalleottoesite
Asiakkaita useilta aloilta – historian merkkipaaluja
Yhtiön nykyinen tuotantokapasiteetti on 545 000 kuutiometriä vuodessa. Koskisen puunhankintatoiminta on osa Sahateollisuus-segmenttiä ja vastaa puun hankkimisesta yhtiön tehtaille sekä toimittaa oman tuotannon tähteitä energiantuotantoon omien tehtaiden yhteydessä toimiville ja muille voimalaitoksille. Edelleen puunhankinta toimittaa haketta ja kuitupuuta paperin ja sellun valmistajille.
Yhtiö keskittyy tuotantonsa suoramyyntiin, mikä takaa yleensä paremmat katteet. Pienempi osa tuotannosta menee tukuille ja jakelijoille. Asiakkaat toimivat monilla teollisuudenaloilla, kuten logistiikka-, rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus- ja kemiallisessa metsäteollisuudessa.
Yhtiön keskeisiä ajallisia merkkipaaluja ovat vanerituotannon aloittaminen vuonna 1966, lastulevytuotannon aloittaminen 1974 ja pakettiautojen sisustusratkaisujen tuotannon aloittaminen Puolassa Kore-brändin alla 2010.
Vuonna 2019 yhtiö myi Taloteollisuus-toimialansa. Sen liikevaihto edeltävänä vuonna oli 15,2 miljoonaa euroa eli kuutisen prosenttia konsernin liikevaihdosta.
Miksi Koskisen listautui?
Koskisen järjesti marraskuussa 2022 listautumisannin, jolla se pyrki keräämään 29,3 miljoonan euron bruttovarat laskemalla liikkeelle noin viisi miljoonaa uutta osaketta 6,14 euron hintaisia osakkeita.
Annissa saadut nettovarat on tarkoitus käyttää pääasiassa Koskisen kasvustrategiaa tukeviin investointeihin. Listautumisanti mahdollistaa pääsyn pääomamarkkinoille, omistuspohjan laajenemisen ja osakkeiden likviditeetin lisääntymisen. Listautuminen ja lisääntynyt likviditeetti mahdollistaisivat myös osakkeiden käyttämisen tehokkaammin vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa. Lisänäkyvyyden odotetaan myös lisäävän edelleen Koskisen tunnettuutta yleisön keskuudessa ja työnantajana. – yhtiön kotisivut
Saa nähdä, mitä ”mahdolliset yrityskaupat” voisivat tarkoittaa. Jo valmiiksi taseelta hyväkuntoinen yhtiö muistuttaa tietyllä tapaa autokaupan samaa kokoluokkaa olevaa Wetteriä, joka niin ikään tuli pörssiin joulukuussa – joskin takaoven kautta pienemmän pörssiyhtiö Sopranon ”kuoriin”.
Selvää on se, että Koskisella on käynnissä iso oma investointi, joka imee pääomaa.
Koskisen arvioi investoivansa Järvelän uuteen yksikköön yhteensä noin 50 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024. – listalleottoesite
Kyse on sahateollisuuden investoinnista Kärkölän Järvelän tehtaalla, jossa uusi yksikkö otetaan käyttöön vaiheittain 2023-2024. Järvelän kaikki sahausprosessit siirtyvät uuteen yksikköön.
Järvelän uusi yksikkö lisää jalostuskapasiteettia, lisää Koskisen tuotetarjoomaa erityisesti yhtiölle tärkeällä Japanin markkinalla, kasvattaa tukista saatavaa tuottoa modernin teknologian ansiosta, parantaa toiminnan tehokkuutta sahausprosessissa jopa 40 prosenttia lisääntyneen automaation ja korkeamman tuotantokapasiteetin ansiosta, tuo säästöjä Koskisen kiinteisiin ja muuttuviin tuotantokustannuksiin, laajentaa raaka-aineiden käyttövalikoimaa sekä mahdollistaa vuotuisen tuotantokapasiteetin kasvattamisen rajoitetuilla investoinneilla.
Nykyinen sahateollisuuden tuotantokapasiteetti Järvelässä kasvaisi 33 prosenttia 300 000 kuutiosta 400 000:een.
Marraskuun listautumisanti ylitti odotukset. Yhtiö keräsi yleisö-, instituutio- ja henkilöstöannissa 32,2 miljoonaa euron bruttovarat ja laski liikkeelle 5,26 miljoonaa uutta osaketta.
Näin kokonaisosakemäärä nousi 23,0 miljoonaan kappaleeseen, josta uusien omistajien omistusosuus edustaa 22,8 prosenttia.
Onko yhtiö halpa vai kallis?
Osakesijoittajan ikuisuuskysymyksiä on, onko jokin yhtiö halpa vai kallis. Koskisen on laadukkaasti hoidettu mekaanisen metsäteollisuuden yhtiö, joka panostaa sekä investointeihin, tuotantotehokkuuteen että vastuullisuuteen.
Yhtiö muun muassa noudattaa puunhankinnassaan yleiseurooppalaisen metsäsertifiointijärjestelmän alkuperäketjun sertifikaatin ja hyvän metsänhoidon neuvoston alkuperäketjun sertifikaatin asettamia vaatimuksia. 98 prosenttia yhtiön käyttämästä lämpöenergiasta tuotettiin biopolttoaineilla vuonna 2021, lähiajan tavoitteen ollessa 100 prosenttia.
Konserni työllistää noin 900 työntekijää, joista 90 prosenttia Suomessa.
Osakekurssi on vaihdellut joulu-tammikuussa 6,14-6,57 euron välillä. Toisin sanoen kurssi ei ole karannut verrattuna listautumishintaan, joka oli yleisö- ja instituutioannissa 6,14 euroa osakkeelta, henkilöstölle hieman edukkaampi.
Markkina-arvoksi muotoutuu 23 miljoonan kappaleen osakemäärällä ja nykyisellä 6,4 euron kurssilla 147 miljoonaa euroa.
Ottaen huomioon kolme asiaa – 1) listautumisanti teki yhtiöstä nettovelattoman, 2) tuloksellisuus tilikausilla 2021-2022 on ollut erittäin vahvaa (vähintään n. 30 miljoonaa verojen jälkeen per vuosi), 3) toisaalta toimiala on suhdanneherkkä – nykyiselle hinnoittelulle voidaan löytää perusteita.
On huomattava, että asiakaskunta on laajaa ja yhtiö panostaa investointeihin. Yhtiö ilmoitti joulukuussa myös Järvelän vaneritehtaan parin miljoonan euron sorvilinjainvestoinnista.
Koskisen-konsernin keskeisimpiä riskejä ovat saha- ja levyteollisuuden markkinat, taloustilanteen epävarmuus, puun hintavaihtelu, puunhankinnan häiriöt, yllättävät kustannusnousut sekä oman tuotannon ja investointien sujuvuus.
Rakennusteollisuus RT:n lokakuun 2022 suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen määrän muutos olisi Suomessa alkaneena vuonna arviolta -2 prosenttia, talonrakennusinvestointien määrän muutos -6,4 prosenttia ja talonrakennustuotantoa käynnistyisi kuutioissa viitisen prosenttia viime vuotta vähemmän.
Asuntotuotannon käynnistymiset jatkaisivat laskuaan oltuaan huippuvuonna 2021 jopa 47 300, viime vuonna arviolta 41 000 ja alkaneena 36 000 kappaletta. Vuotuinen supistuminen viime vuoteen nähden olisi 12 prosenttia eli merkittävä.
Sijoittajan ei pidä sivuuttaa rakennusmarkkinoiden signaaleja Koskista tutkiessaan. Yhtä tärkeä on tutkia yhtiön omaa tuoteportfoliota ja kohdemarkkinoita, jotka eivät rajoitu Suomeen.
Nasdaq Helsingin pörssilistalle joulukuussa listautunutta yhtiötä on toimitusjohtanut Jukka Pahta vuodesta 2016.
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
