Vuoden 2024 Talousguru-kilpailun voittaja, 19-vuotias Patrick Itäniemi, on herättänyt paljon huomiota Helsingin Sanomien kolumnillaan, jossa hän väittää pienten tuloerojen ylläpitävän köyhyyttä Suomessa. Itäniemen mukaan Suomessa tulisi sallia suuremmat tuloerot.
”Tuloerot ovat väistämättömiä, koska ihmisillä on eri työn tuottavuus. Valitettavasti Suomi on maa, jossa jo valmiiksi verrattain pieniä tuloeroja tasataan verotuksella ja tulonsiirroilla paljon”, hän toteaa.
Ehkä eniten kolumnissa on herättänyt kritiikkiä Itäniemen väite, että tuloerot johtuvat eroista ihmisten ahkeruudessa.
”On mielestäni selvää, että pienet tuloerot erityisesti kehittyneissä maissa ajavat laiskuuteen. Tuloerot ovat merkki ahkeruudesta ja uutteruudesta.”
Itäniemen mielestä järjestelmä Suomessa kannustaa laiskuuteen.
”Vika ei ole näissä ihmisissä vaan itse järjestelmässä, joka kannustaa laiskuuteen. Sen sijaan, että ylläpidämme köyhyyttä ja kurjuutta tuloja tasoittamalla, katse pitää suunnata eteenpäin ja hyväksyä tuloerot”, Itäniemi väittää.
Ekonomisti: emme elä meritokratiassa
Helsingin Kaupunkitiedon ekonomisti Heikki Pursiainen kertoo viestipalvelu X:ssä hieman Itäniemen arvioista toisenlaisen näkemyksen ihmisten tuloeroista ja ahkeruuden merkityksestä – vaikka hän ei suoraan Itäniemen näkemystä arvostelekaan.
Kapitalismi ei ole Pursiaisen mukaan meritokratia. Meritokratia tarkoittaa järjestelmää, jossa yksilöiden asema ja eteneminen perustuvat heidän kykyihinsä, taitoihinsa ja saavutuksiinsa eikä esimerkiksi perhetaustaan, varallisuuteen tai yhteiskunnalliseen asemaan.
Jos kapitalismi ei sitten ole meritokratiaa, niin mitä se sitten on?
Pursiaisen mielestä kapitalismissa on oleellista se, että eri voimavarat – joihin työpanoskin kuuluu – ovat niukkoja. Ne, joilla on hyödyllisiä ja niukkoja voimavaroja, voivat vaurastua.
Pursiaisen mukaan kapitalismi ei siis palkitse ahkeruudesta, vaan niukkojen hyödyllisten voimavarojen omistamisesta.
”Tämä kapitalismin olennainen piirre johtaa resurssien tehokkaaseen käyttöön ja on vaurautemme perusta”, Pursiainen toteaa.
”Kun asioiden suhteellinen arvo muuttuu uuden tiedon, teknologisen kehityksen tai yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena, arvokkaiksi muuttuneiden asioiden omistajat hyötyvät. Joskus arvokkaaksi muuttunut asia on jokin luonnonvara, tavara tai palvelu”, Pursiainen kuvailee.
Usein tämä ”arvokas asia” on jokin tietty ammattitaito, teknologinen osaaminen, sijainti tai muu ihmisen tai yrityksen ominaisuus.
Mikä on ahkeruuden merkitys?
Pursiaisen mukaan on kuitenkin oleellista, että uusi tieto, maailman muutos ja teknologisen kehityksen suunta ovat monesti mahdottomia ennustaa. Jos jotkut näistä arvokkaista asioista hyötyvät, he eivät hyödy ahkeruutensa, viisautensa tai kaukonäköisyytensä vuoksi, vaan oikeastaan ihan pelkällä hyvällä tuurilla.
Sama koskee Pursiaisen mukaan riskiä ottavia yrittäjiä. Kukaan yrittäjä ei tiedä etukäteen, mistä teknologiasta tai innovaatiosta tulee menestys.
Toki Pursiainen myöntää, että ahkeruudella ja henkilökohtaisella ponnistelulla on tietysti merkitystä. Kaikki menestys ei ole seurausta hyvästä onnesta, vaan myös omalla työllä, ponnistelulla ja riskinotolla voi Suomessa parantaa omaa toimeentuloaan.
Pursiaisen mukaan oikeistolaisten tyypillinen virhe on ajatus, että markkinatalous on jonkinlainen meritokratia, jossa menestyserot ovat ansaittuja.
Vasemmistolaisten yleinen virhe puolestaan on ajatella, että on mahdollista rakentaa yhteiskunta, jossa menestys ja ansiot kulkevat käsi kädessä. Näin ei Pursiaisen mukaan ole, koska sama ominaisuus, joka tekee kapitalismista sokean ihmisen ansioille, tekee siitä niin mahtavan ihmiskuntaa vaurastuttavan voiman.




Suuret tuloerot ei johdu Suomessa vapaasta markkinataloudesta,vaan sosialismista, jossa tuottavat alat on monopolisoitu yhdelle tai kahdelle, kolmelle toimijalle, vähittäiskauppa, bussiliikenne, taksi välitys, sote, tele jne
Suomi on yrittäjyyden DDR jossa yrittämisellä ei saa rikastua kuten länsimaissa.
Suomessa ei kansainvälisesti katsottuna ole suuria tuloeroja,ja ne mitkä on progressiivinen verotus,tulo siirrot tasoittaa vielä pienemmiksi.Monopoli kuuluu tosi kapitalistille,jota hän rakastaa ja vihaa kilpailua.Ei sosialismiin,siellä viedään rikkailta.