Tilastokeskuksen mukaan tuloerot kasvoivat vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna. Väestön pienituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo aleni reaalisesti 0,6 prosenttia ja suurituloisimman kymmenesosan kasvoi 3,5 prosenttia.
Keskituloisten reaalinen tulotaso oli 2,3 prosenttia edellisvuotta suurempi.
Yleisiä suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi vuonna 2024 ja sai arvon 28,4. Tämä oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.
Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.
Tuloerot ovat likimain vuosituhannen vaihteen tasolla, mutta selvästi suuremmat kuin 1990-luvun puolivälissä. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä.
Tuloerot kasvoivat Suomessa kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun puolenvälin jälkeen muutamassa vuodessa likimain nykytasolle. Vuonna 2024 Gini-kerroin oli 6,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1995, mutta samalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa.
Pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvia henkilöitä oli 782 300 eli 14,2 prosenttia asuntoväestöstä vuonna 2024. Vuotta aiemmin osuus oli 13,4 prosenttia ja lukumäärä 736 800.
Pienituloisuusaste kertoo, kuinka suuri osa väestöstä jää jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä, eli se kuvaa pieni- ja keskituloisten välisiä suhteellisia tuloeroja. Pienituloisuuden raja on 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta.
