Myös yritysmaailmassa muoti-ilmiöt seuraavat toisiaan. ESG, WFH ja DEI ovat kirjainyhdistelmiä, jotka ovat esiintyneet pitkään sekä sijoitusmaailmassa että yrityksissä.
Aakkostrendit ovat tuoneet yritysmaailmaan ripauksen inhimillisyyttä voittojen tavoittelun rinnalle. Kaikki kolme trendiä osoittavat kuitenkin hiipumisen merkkejä. Mihin olemme menossa?
ESG on ohjannut yrityksiä vastuullisemmiksi, mutta hämmennys sen tarkasta määritelmästä ja todellisista vaikutuksista ei ole koskaan poistunut.
Koronakriisistä alkaneesta etätyöstä on tullut tunteita herättävä ja vastakkainasetteleva keskustelunaihe työpaikoilla. Viimeisimpänä tasa-arvon kehityksen eteen ovat asettuneet Yhdysvaltain uuden presidentin toimeenpanomääräykset.
ESG – tarkoituksenmukaisuus ja tuotot takaisin keskiöön
ESG-sijoittajien ja ESG:tä toiminnassaan painottavien yhtiöiden rivit rakoilevat. Suomeksi lyhenteellä tarkoitetaan yhtiön ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita.
Esimerkiksi brittiläinen öljy-yhtiö BP on perääntynyt radikaaleista tavoitteistaan vähentää öljyntuotantoa. Sen piti alunperin leikata tuotantoa 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja panostaa uusiutuvaan energiaan. Investoinnit uusiutuvaan energiaan eivät kuitenkaan ole olleet kannattavia. Nyt yhtiön liiketoiminnan keskiössä on kassavirta ja arvonluonti osakkeenomistajille.
Professori Vesa Puttosen mukaan ESG-kirjainyhdistelmä lanseerattiin parikymmentä vuotta sitten. Vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin trendi sai tuulta alleen ja pääomia alkoi virrata ESG-painotettuihin sijoitusinstrumentteihin. Tyypillisesti ESG-painotettujen sijoitusinstrumenttien hallinnointipalkkiot ovat olleet korkeampia kuin vastaavien perinteisten instrumenttien.
ESG:n suosiolla on erityinen merkitys suomalaiselle veronmaksajalle. Eläkevakuutusyhtiö Varma teki viime joulukuussa 2,3 miljardin euron jättisijoituksen ilmastovaikutukset huomioivaan pörssilistattuun rahastoon. Sen suurimpia sijoituksia ovat Apple, Nvidia, Microsoft, Amazon ja Meta. Ympäristövaikutuksia korostava rahasto sijoittaa siis markkina-arvoltaan suurimpiin amerikkalaisyhtiöihin.
Morningstarin mukaan ESG-sijoittamisen suosio kasvoi vuosina 2019-2021 biljoonasta dollarista kolmeen biljoonaan dollariin. Vuodesta 2022 lähtien pääomavirrat ESG-sijoituksiin ovat kuitenkin tyrehtyneet. Varma kulkee siis vastavirtaan.
ESG:llä on oikeat tarkoitusperät. Sijoitusmaailmassa sen toteuttaminen käytännössä on kuitenkin erittäin vaikeaa. Yritysten mittaaminen, luokittelu ja vertaaminen toisiinsa on erittäin haastavaa. Tyypillisesti yrityksille itselleen on edunmukaista toimia mahdollisimman vastuullisesti. Kriitikot ovat kysyneet, onko tarkoituksenmukaista sijoittaa yrityksiin, jotka jo toimivat vastuullisesti.
ESG-säädökset ovat pidätelleet varainhoitajia sijoittamasta puolustusteollisuuteen. Eurooppa tarvitsee nyt satoja miljardeja puolustusteollisuuteen, kun sen pääliittolainen osoittautui epäluotettavaksi kumppaniksi. Reutersin haastattelemista suurimmista eurooppalaisista varainhoitajista useimmat vasta harkitsevat sijoittamista sektorille. ESG-rahastojen varoista on sijoitettu puolusteollisuuteen vain 0,5 prosenttia.
ESG-trendin vastatuuleksi ovat siis tulleet sen valuviat, talouden realiteetit ja viimeisimpänä sitä on alkanut nakertaa maailmanpolitiikka.
WFH – kotoa takaisin toimistolle
Lista työntekijänsä takaisin toimistolle kutsuneista yrityksistä on pitkä. Amerikkalaisista suurista työnantajista ainakin Amazon, AT&T, Starbucks ja J.P. Morgan ovat edellyttäneet työntekijöiden tulevan toimistolle vähintään kolmena päivänä viikossa.
Varainhoitaja Apollon tutkimuksen mukaan hybridi- tai etätyöskentelyn mahdollistavien työpaikkailmoitusten määrät ovat maailmanlaajuisesti jopa hienoisessa laskussa.
Tammikuun alussa Eurofundin tekemä kyselytutkimus raportoi, että työtehtäviä, joita voi suorittaa pelkästään etänä, oli vuonna 2024 merkittävästi vähemmän, 14 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 24 prosenttia. Pelkästään toimistolla tosiasiallisesti työtä tekevien osuus on niin ikään kasvanut 5-7 prosenttiyksikköä.
Tuoreen Forbesin artikkelin mukaan yritykset haluavat työntekijät takaisin toimistolle useasta eri syystä. Yritykset ja niiden johtajat ajattelevat, että toimistolla työntekijät omaksuvat yrityskulttuurin paremmin. Toimistoympäristö parantaa yhteistoimintaa ja tiimityötä sekä johtaa paremmin spontaaniin ideointiin ja ongelmanratkaisuun.
Toimistolla työntekijöiden työpanosta on helpompi tarkkailla, koska tietotyöläisen tuotosta on usein vaikea arvioida. Syy paluukäskyyn voi olla myös niinkin yksinkertainen, että toimistoon liittyvät kulut on helpompi perustella, kun siellä on ihmisiä työssä.
Pakottamista toimistolle voidaan käyttää myös työntekijöiden motivaation testaamiseen. Yrityksille, joilla on edessään tarve kustannussäästöille, se voi olla keino saada osa työntekijöistä vaihtamaan työnantajaa, eikä yrityksen näin tarvitse tehdä henkilöstöleikkauksia.
Etätyöstä voi tulla monille yrityksille kilpailuetu parhaiden työntekijöiden houkuttelemiseksi. Business Insiderin mukaan amerikkalaisilla teleoperaattoreilla, Verizonilla ja AT&T:llä, on toisistaan poikkeavat käytännöt. AT&T haluaa työntekijät toimistolle, kun taas Verizon tarjoaa joustavampaa työntekoa.
Trendin kääntyminen on näkynyt myös osakemarkkinoilla. Amerikkalaiset toimistoja omistavat ja vuokraavien REIT-yhtiöiden osakkeet nousivat viime vuonna keskimäärin 25 prosenttia. Kehitys oli huomattavasti muita kiinteistöyhtiöitä vahvempaa. Yhtiöiden keskimääräinen vuokrausaste on yhä historiallisesti matalalla 86 prosentin tasolla. Uusien solmittujen vuokrasopimusten määrä on noussut keskiarvoa korkeammalle, mutta toimistoyhtiöitä rasittavat korkeammat korkokulut.
DEI – presidentin toimeenpanomääräys muuttaa yritysten suunnitelmia
Donald Trumpin nimityksellä on vaikutus myös yritysten ja julkishallinnon pyrkimyksiin monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion saralla. Trumpin hallinnon näkemys on, että sukupuolen tai rodun perusteella työntekijöitä suosivat ohjelmat ovat laittomia.
Amerikkalaisyritysten ei siis enää tarvitse tähdätä työvoimaan, joka demografisesti vastaisi saatavilla olevaa työvoimaa, Wall Street Journal kirjoitti tammikuun lopussa.
Esimerkiksi amerikkalaispankki Goldman Sachs poisti vuosikertomuksestaan neljä vuotta vanhan DEI-toimintapolitiikan. Pankin toimitusjohtaja David Solomon sanoi yhtiön uskovan, etteivät monimuotoisuus ja osaaminen [merit] ole toisiaan poissulkevia.
Wal-Mart, Amazon ja Facebook ovat lisäksi yksiä monista yrityksistä, jotka ovat vetäytyneet vähemmistöjä suosivista toimintapolitiikoistaan. Helmikuun lopussa amerikkalaispankit Bank of America ja Citigroup lopettivat käytännöt, jotka edellyttivät esimiehiä kutsumaan haastatteluun hakijoita vähemmistöryhmistä.
Apple on puolestaan suurista teknologiayhtiöistä ainoa, joka on pitänyt kiinni DEI-politiikastaan. Asiasta äänestettiin yhtiökokouksessa.
Yhdysvalloissa vain noin 30 prosenttia yhtiöiden johtoryhmien jäsenistä on naisia. Eri vähemmistöjen osuus on tätäkin alhaisempi.
Tuskin kuitenkaan menee kauaa, kun kuulemme uudesta aakkosyhdistelmästä.
joo, puolet johtajista on oltava naisia, joista puolet lesboja ja puolet pikipäitä, miehistä puolet homoja tai transuja ja n sana porukkaa
valkoiset heterot vain suorittavaan työhön, joihin noista edellämainituista ei edes ole tekijöiksi
koko ”vastuullisuus” horseshit on horseshittiä, se ei ole yrityisten tehtävä, vaan poliitikkojen lainsäädännön muodossa
USA:n hallinnon arvosteleminen oikeista toimenpiteistä on harkitsematonta. On hienoa, että poistuu tämä ”aakkostrendi”.
Rahastot, jotka sijoittavat yrityksiin, jotka ovat sanoutuneet irti näistä ”aakkosista” olisi hienoa jos näitä rahastoja olisi Suomessakin saatavilla.