Helsingin pörssin päälistan yhtiöt ovat jo julkistaneet viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen tulosraportit.
Varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kiinnittää huomioita yhtiöiden käyttämiin vertailukelpoisiin lukuihin. Vuoden 2024 tilinpäätöslukujen ”heikko kohta” oli monen yrityksen siirtyminen tilinpäätöksen osoittamasta nettotuloksesta johdon selittämään vertailukelpoiseen tulokseen, Angervuo kertoo sijoittajakirjeessään.
Angervuon mukaan monet yhtiöt kertoivat tilinpäätöstiedotteessaan jopa satojen miljoonien eurojen eroista IFRS tilinpäätöksen ja ”vertailukelpoisen tuloksen” välillä.
Yksi tällainen yhtiö on metsäyhtiö UPM. Yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto viime vuonna oli 1224 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti raportoitu liikevoitto oli604 miljoonaa euroa.
UPM-Kymmenen osalta se oli vuonna 604 miljoonaa euroa ja yhtiön mukaan ”vertailukelpoinen liikevoitto” oli vastaavasti 1 224 miljoonaa euroa. Ero kahden ilmoitetun luvun välillä on suuri, 620 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2023 näiden erien välillä oli 405 miljoonaa euroa – ja tietysti vertailukelpoisen tuloksen eduksi, Angervuo toteaa.
Erot UPM:n vertailukelpoisen liikevoiton ja raportoidun liikevoiton välillä selittyvät alaskirjauksilla. Lista on pitkä. Suurin selittävä tekijä oli 373 miljoonan euron alaskirjaus Saksan Leunan biokemikaalijalostamon omaisuuseriin. Alaskirjaus johtui hankkeen kustannusylityksistä.
Muut alaskirjaukset liittyivät esimerkiksi rakennejärjestelykuluihin, arvonalentumisiin ja tehtaiden sulkemisista aiheutuneisiin kuluihin.
Angervuon mukaan ”vertailukelpoisuutta haittaavat” erät ovat erilaisia aiemman johdon virheinvestointeja, joista on tehty alaskirjaukset yhtiön johtoa vaihdettaessa.
Pörssikonkarin mukaan nämä yritysten hanakasti käyttöön ottamat vertailukelpoiset erät alkavat jo heiluttaa koko pörssiyhtiöiden yhteenlaskettua tulosta.
Aikojen saatossa yhtiöjohto on usein yrittänyt kaunistella ainakin osavuosikatsauksissa esitettyjä lukuja kertomalla lukuisista ”vertailukelpoisuutta haittaavia” tuloslaskeman eriä, Angervuo kertoo.
Nokia aloitti vertailukelpoisten lukujen käytön jo neljännesvuosisata sitten.
”Vielä 2000-luvun alkuvuosina Nokia alkoi esittää kaksia tuloslukuja, joista ne heikommat olivat virallisen tilinpäätöksen numeroita ja paremmat luvut olivat Nokian johdon antamia ’sijoittajille paremman vertailukelpoisuuden informaation’ antamia parempia lukuja. Nokia ei sittemmin ole luopunut kaksilla numeroilla ajamisesta”, pörssikonkari kertoo.
Pörssi oli vielä 2005 voimaan tulleiden IFRS-tilinpäätöksen antamien lukujen kannalla, mutta myöhemmin pörssi salli yhtiön esittää myös vaihtoehtoisia lukuja ja niistä laskettuja tunnuslukuja.
”Näistä vaihtoehtoisista tunnusluvuista pitää kuitenkin esittää tiedot mitä ne ovat ja miten niihin on päädytty. Sijoittajan pitää nyt itse yrittää arvailla, mitä tietoa yhtiön osakkeen nykykurssin takana on”, Angervuo opastaa.
