Työhaastattelussa huomio kiinnittyy usein siihen, kuinka hyvin hakija sopii yrityksen tarpeisiin – mutta yhtä tärkeää on, että hakija arvioi työnantajaa. Haastattelutilanteessa ja sitä edeltävässä viestinnässä voi esiintyä varoitusmerkkejä, jotka vihjaavat työpaikan todellisesta ilmapiiristä ja arjesta. Jo työpaikkailmoitus saattaa rakentaa liian kiiltokuvamaista kuvaa, joka ei vastaa todellisuutta.
Työnhakuprosessi on työnhakijalle arvokas tilaisuus arvioida tulevaa työnantajaa. Lupaukset eivät aina vastaa todellisuutta, ja joskus kyseessä voi olla yksinkertaisesti huono työpaikka.
”Moni on kokenut tulleensa huijatuksi työpaikan vaihdon yhteydessä. Heille on kaunisteltu yrityksen oikeaa tilannetta, tiimin yhteishenkeä sekä houkuteltu tyhjillä lupauksilla, hienoilla titteleillä ja kovilla palkoilla”, kertoo johtajien urakonsulttina ja työnhakuvalmentajana työskentelevä Julia Kaukinen Duunitorille.
Siksi, vaikka työpaikka vaikuttaisi paperilla houkuttelevalta, on syytä pysyä tarkkana ja tunnistaa varoittavat signaalit jo haastatteluvaiheessa. Business Insiderin lukijoiden kertomuksista nousi esiin erityisen yleisiä merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Myöhästymiset ja sekava viestintä
Satunnainen myöhästyminen tai tekninen kömmähdys voi sattua kenelle tahansa, mutta toistuvat virheet viestivät huonosta valmistautumisesta ja voivat antaa vaikutelman, ettei hakijan aikaa arvosteta. Epäselvät ohjeet haastattelupaikasta tai sekavat etäyhteydet viestivät helposti samaa.
Yhä yleisempi menetelmä työnhaun prosessissa on nauhoitettu videohaastattelu, jossa hakija vastaa kysymyksiin ilman, että haastattelija on paikalla. Tämä voi tuntua etäiseltä ja vaikeuttaa vuorovaikutusta, etenkin jos ohjeet ovat puutteelliset tai toteutus on sekava.
Rekrytointiprosessin viestintä on työnantajalle ensimmäinen tilaisuus näyttää, kuinka selkeästi ja kunnioittavasti se toimii työntekijöitä kohtaan – ja kertoo usein jo paljon organisaation arvoista ja kulttuurista.
Yksisuuntainen keskustelu ja epämääräiset vastaukset
Hyvä työhaastattelu on vuoropuhelu, ei monologi. Silti moni työnhakija kertoo kokeneensa, että keskustelu jää helposti yksipuoliseksi, ja että työnantajan vastaukset esimerkiksi työtehtävistä, palkasta tai työehdoista jäävät epämääräisiksi. Tämä ei aina johdu huolimattomuudesta, se voi kertoa avoimuuden puutteesta tai jopa siitä, ettei työnantaja itsekään ole selvillä mitä kyseinen rooli pitää sisällään.
Myös haastattelijan käytös kertoo paljon. Epäkohteliaisuus, riittämätön valmistautuminen tai selkeä keskittymisen puute voivat herättää kysymyksiä työpaikan kulttuurista. Etähaastatteluissa hakijat kertoivat kiinnittävänsä huomiota haastattelijan kehonkieleen ja katsekontaktiin arvioidakseen, saavatko he täyden huomion ja onko haastattelija aidosti kiinnostunut heistä.
Jos haastattelussa toistuvasti kysytään, miten selviät konflikteista työkavereiden kanssa tai oletko valmis tekemään säännöllisesti ylitöitä, se voi vihjata, että työ on kuormittavaa tai työyhteisössä on jännitteitä. Näihin varoitusmerkkeihin on hyvä suhtautua vakavasti ja pohtia, sopiiko ympäristö omaan jaksamiseen.
Pitkät prosessit ja palaute, jota ei koskaan kuulu
Pitkät rekrytointiprosessit voivat turhauttaa, mutta vielä turhauttavampaa on päätös, joka loppuu täydelliseen hiljaisuuteen. Vastaajat kokivat, että pahinta on jos heidät jätetään roikkumaan odottamaan lopullista päätöstä, jota ei koskaan tule.
Tällainen vaikeneminen voi kertoa monesta asiasta: hakijoiden arvostuksen puutteesta, yrityksen sisäisen viestinnän ongelmista tai yleisestä organisointikyvyn puutteesta. Syystä riippumatta tilanne on työnhakijalle raskas – epävarmuus ja tiedon puute syövät motivaatiota ja lisäävät turhautumista.
Näin työnhakija voi ennakoida tulevaa työpaikkaa
Kaukisen mukaan työnantajasta kannattaa kerätä mahdollisimman paljon tietoa ennen haastattelua. Yrityksen taloustiedot löytyvät esimerkiksi Finder-palvelusta, jossa voi tarkastella liikevaihtoa, tulosta ja henkilöstömäärän muutoksia.
Tarkempaa ja virallista yritystietoa voi puolestaan etsiä YTJ-palvelusta y-tunnuksella, josta löytyvät yrityksen rekisteröidyt perustiedot, vastuuhenkilöt sekä viimeisimmät tilinpäätökset. YTJ:n kautta voi varmistaa, että taustatiedot ovat ajan tasalla ja luotettavia, etenkin, jos yrityksen taloudesta tai toiminnasta on herännyt kysymyksiä.
Yrityksen verkkosivuilta löytyy usein ajankohtaista tietoa liiketoiminnan muutoksista ja asiakkuuksista. LinkedIn puolestaan voi paljastaa, miten työntekijät ovat viihtyneet ja kuinka pitkään esihenkilöt ovat pysyneet tehtävissään. Jos mahdollista, nykyisiä tai entisiä työntekijöitä kannattaa jututtaa, saadakseen realistisen kuvan työpaikan arjesta.
Haastattelussa työnhakija voi ennakoida tulevaa kysymällä avoimia kysymyksiä yrityksen haasteista, työyhteisön ilmapiiristä ja johtamiskulttuurista. On myös hyvä kiinnittää huomiota epäasiallisiin kysymyksiin, sopimuksettomiin työtehtäviin tai poikkeuksellisen nopeisiin lupauksiin. Jos työn alettua ilmenee ongelmia, niistä kannattaa keskustella avoimesti esihenkilön tai HR:n kanssa, ja tarvittaessa harkita uusia vaihtoehtoja jo koeajalla.
