Tilastokeskuksen mukaan tavaroiden ja palveluiden vienti Yhdysvaltoihin väheni vuoden toisella neljänneksellä 10 prosenttia edellisvuotisesta.
Tavaroita ja palveluita vietiin Yhdysvaltoihin 3,2 miljardin euron arvosta. Tuonnin arvo Yhdysvalloista oli 1,7 miljardia euroa. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppatase oli siten edelleen selvästi ylijäämäinen.
Vaikka vienti nyt väheni, säilyi se viime vuosina saavutetulla aiempaa korkeammalla tasolla. Yhdysvaltojen viennin viimeaikaista kehitystä selittävät risteilyalusten toimitukset sekä poikkeuksellisen korkeat tietojenkäsittelypalveluiden luvut. Nämä ovat kohdistuneet yksittäisiin neljänneksiin vuosien sisällä, joten tulevien kehityssuuntien arvioiminen yhden neljänneksen perusteella on haasteellista, toteaa Tilastokeskuksen asiantuntija.
”Vaikka vienti Yhdysvaltoihin on laskussa edellisvuoteen verrattuna, ei tullineuvottelujen vaikutusta ole ainakaan vielä merkittävästi havaittavissa Yhdysvaltojen kaupan kokonaistasoissa”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Reetta Karinluoma sanoo.
Palveluiden osuus kokonaisviennistä Yhdysvaltoihin on jo pitkään ollut verrokkimaita kuten Ruotsia ja Saksaa suurempaa.
”Palveluiden merkitys saattaa vielä kasvaa, jos tullien asettaminen vähentää tavarakauppaa Yhdysvaltoihin. Tullit kohdistuvat tavarakauppaan, mutta palvelukaupan mahdollinen rajoittaminen tapahtuu muulla, vähemmän suoraviivaisella säätelyllä”, Karinluoma kertoo.
EU ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuussa 2025 kauppasopimukseen pitkien neuvotteluiden jälkeen. Sopimus asettaa suurimmalle osalle eurooppalaisista tuotteista 15 prosentin tuontitullin Yhdysvalloissa, mukaan lukien autot, mikä on merkittävästi korkeampi aiempaan useiden tuotteiden 2,5 prosentin tullitasoon nähden, mutta huomattavasti matalampi kuin 30 prosentin tulli, jolla Donald Trump aiemmin uhkasi.
Tietyt strategiset tuotteet, kuten lentokoneet ja niiden osat, tietyt kemikaalit, osa maataloustuotteista ja kriittiset raaka-aineet, jätettiin tullien ulkopuolelle.
Osana sopimusta EU sitoutuu laajoihin lisäinvestointeihin Yhdysvaltoihin ja tekee kolmen vuoden aikana suuren 750 miljardin dollarin energiahankinnan korvatakseen venäläisiä fossiilisia polttoaineita yhdysvaltalaisella nestekaasulla, öljyllä ja ydinpolttoaineilla.
Sopimusta on kuvailtu väliaikaisesti vakauttavaksi, mutta etenkin Saksassa ja Ranskassa on korostettu sen epätasapainoisuutta ja mahdollisia pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia eurooppalaisten tuottajien kilpailukykyyn.
