Raakaöljyn hinta koki maanantaina yhden vuosien rajuimmista päivänsisäisistä heilahteluista. Brent-laadun futuurit nousivat aamukaupankäynnissä 119,50 dollariin tynnyriltä, korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2022, ennen kuin ne romahtivat iltapäivällä noin 84 dollariin. WTI-laatu teki käytännössä identtisen liikkeen.
Käänteen laukaisi presidentti Donald Trump.
Trump antoi maanantaina sarjan lausuntoja, joissa hän vakuutti sodan päättyvän pian ja lupasi keventää öljyyn liittyviä pakotteita. Samaan hengenvetoon Trump uhkasi Irania entistä kovemmilla iskuilla, mikäli maa häiritsee öljytoimituksia.
Operaatio on hänen mukaansa edennyt ”hyvin paljon alkuperäistä aikataulua edellä”, ja Yhdysvaltain laivasto tarjoaisi saattuepalvelua tankkerialuksille Hormuzinsalmessa.
Markkinat reagoivat nopeasti. Raakaöljyn hinta putosi muutamassa tunnissa yli 30 dollaria, ja Wall Streetin pääindeksit kääntyivät päivän pohjilta selvään nousuun.
”Luulen, että sota on käytännössä täysin voitettu. Heillä ei ole laivastoa, ei viestiyhteyksiä, eikä heillä ole ilmavoimia.”, Trump sanoi CBS Newsin haastattelussa.
Lausunto levisi sosiaalisessa mediassa puoli neljän jälkeen iltapäivällä paikallista aikaa ja laukaisi myyntiaallon energiamarkkinoilla.
Ristiriitaisia viestejä Floridasta
Trumpin lehdistötilaisuus pidettiin hänen Doral-golfklubillaan Miamissa, jonne republikaanipuolueen kongressiedustajat olivat kokoontuneet politiikkatapaamiseen. Presidentti puhui ensin edustajille ja sen jälkeen toimittajille, ja viestit vaihtelivat huomattavasti sävyltään.
”Olemme jo voittaneet monella tapaa, mutta emme vielä riittävästi”, Trump totesi edustajille. Presidenin mukaan Yhdysvallat ei hellitä ennen kuin vihollinen on ”täysin ja ratkaisevasti voitettu”. Samassa yhteydessä hän mainitsi, että Yhdysvallat on upottanut yli 50 iranilaista alusta.
Toimittajille Trump puolestaan antoi ymmärtää, ettei sota pääty tällä viikolla mutta loppuisi ”hyvin pian”. Kysyttäessä öljyn hinnasta hän väitti hintojen vaikuttavan muihin maihin enemmän kuin Yhdysvaltoihin.
Kenties merkittävin taloudellinen lupaus koski pakotteita.
”Meillä on pakotteita joitakin maita vastaan. Aiomme poistaa nämä pakotteet, kunnes tilanne selkiytyy”, Trump sanoi. Hän ei täsmentänyt, minkä maiden pakotteita kevennettäisiin, mutta Yhdysvalloilla on voimassa öljypakotteet Venäjää, Irania ja Venezuelaa vastaan.
Uutistoimisto Reutersin mukaan hallinto harkitsee erityisesti Venäjän-pakotteiden löyhentämistä.
Valtiovarainministeri Scott Bessent oli jo aiemmin viikolla myöntänyt 30 päivän poikkeusluvan Venäjän öljymyynnille Intiaan.
Vuoristorataa markkinoilla
Maanantain markkinaliikkeet olivat mittakaavaltaan harvinaisia. Brent ja WTI avautuivat molemmat 119 dollarin tuntumaan, mikä oli ensimmäinen kerta kun kaksi keskeistä viitehintaa treidaavat lähes samalla tasolla. Normaalisti WTI noteerataan kolmesta seitsemään dollaria Brentiä halvempana.
Tuo pariteettihinnoittelu kertoo markkinoiden paniikista. Hormuzinsalmen tosiasiallinen sulkeutuminen on katkaissut noin viidenneksen maailman öljytoimituksista, ja Persianlahden tuottajamaat ovat joutuneet leikkaamaan tuotantoaan varastotilan loppumisen vuoksi.
Irakin kolmen suurimman öljykentän tuotanto on pudonnut 70 prosenttia 4,3 miljoonasta tynnyrissä päivässä 1,3 miljoonaan.
Kun G7-maiden valtiovarainministerit kokoontuivat virtuaalikokoukseen aamupäivällä, öljyn hinta painui hetkeksi alle sadan dollarin.
Ranskan valtiovarainministeri Roland Lescure ilmoitti maiden olevan valmiita kaikkiin tarvittaviin toimiin, mukaan lukien strategisten varastojen käyttö. Lopullisen käänteen teki kuitenkin vasta Trumpin CBS-haastattelu iltapäivällä.
Wall Streetillä päivä kääntyi päälaelleen. S&P 500 -indeksi nousi lopulta 0,83 prosenttia, vaikka se oli pahimmillaan puolitoista prosenttia miinuksella. Teknologiapainotteinen Nasdaq kipusi peräti 1,38 prosenttia ja Dow Jones 0,5 prosenttia – vaikka Dow oli aiemmin lähes 900 pistettä pakkasella.
Aasiassa osakemarkkinat eivät ehtineet hyötyä Trumpin lausunnoista. Etelä-Korean KOSPI-indeksi putosi 7,7 prosenttia ennen kuin kaupankäynti keskeytettiin automaattisesti, ja Japanin Nikkei 225 laski 6,5 prosenttia.
Analyytikot varoittavat pidemmästä kriisistä
Trumpin lupaukset eivät vakuuttaneet kaikkia. CFRA Researchin päästrategisti Sam Stovall totesi markkinoilla vallitsevan yhä valtavasti epävarmuutta konfliktin keston ja Hormuzinsalmen sulun keston suhteen. Päivän sisäiset hintakäänteet osoittavat hänen mukaansa sijoittajien tarttuvan mihin tahansa positiiviseen signaaliin päästäkseen takaisin osakemarkkinoille.
Skeptisimmät äänet tulivat öljyteollisuuden sisältä. ExxonMobilin pääekonomisti Tyler Goodspeed arvioi CNBC:lle, että todennäköisemmät skenaariot viittaavat salmen pysyvän suljettuna pidempään kuin markkinat olettavat. Hän kyseenalaisti näkemyksen, jonka mukaan kaikilla osapuolilla Venäjää lukuun ottamatta olisi intressi normalisoida Hormuzinsalmen liikenne nopeasti.
Ennen sodan alkua öljymarkkinoiden perusfundamentit viittasivat ylijäämään. J.P. Morgan ennusti vielä helmikuussa Brent-raakaöljyn keskihinnaksi 58 dollaria vuonna 2026. Sotapreemio on tehnyt tuosta ennusteesta merkityksettömän, mutta Goldman Sachs on puolestaan varoittanut hinnan voivan nousta 135 dollariin, mikäli konflikti leviää Saudi-Arabian tuotantolaitoksiin tai salmi pysyy suljettuna yli kuukauden.
Sijoittajien kannalta tilanne on vaikea siksi, ettei Trumpin lausunnoista voi johtaa johdonmukaista linjaa. Hän jätti auki mahdollisuuden iskeä Iranin sähköntuotantoinfrastruktuuriin ja sanoi haluavansa osallistua maan seuraavan johtajan valintaan. Nämä eivät ole sodan pikaisen päättymisen merkkejä.
Iran ei näytä taipuvan. Maan vallankumouskaartin tiedottaja kutsui Trumpin puheita ”hölynpölyksi” ja uhkasi pysäyttää öljyviennin Hormuzinsalmen kautta, mikäli iskut jatkuvat.
Uudeksi hengelliseksi johtajaksi valittu Mojtaba Khamenei edustaa kovaa linjaa.
Tiistaiaamuna Brent-raakaöljy noteerattiin hieman yli 90 dollarin tuntumassa tynnyriltä, yhä yli 30 prosenttia korkeammalla kuin ennen sodan alkua helmikuun lopussa.
Ratkaisevaa on nyt se, pystyykö Yhdysvaltain laivasto todella avaamaan Hormuzinsalmen tankkeriliikenteelle vai jääkö viidesosa maailman öljystä jumiin Persianlahdelle.
