Finanssiala ry:n mukaan suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä 148 miljoonaa euroa vuonna 2025. Pankit onnistuivat tästä summasta estämään tai palauttamaan huijattuja maksuja 75,5 miljoonan euron edestä. Rikollisille päätyi 72,5 miljoonaa euroa suomalaisten rahoja. Edellisvuonna rikollisille päätyi 62,9 miljoonaa.
”Vaikka huijareille menossa olleista maksuista yli puolet saatiin torpattua, on menetetty rahamäärä kylmäävä”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Peräti 60 prosentissa huijaustapauksia asiakas on itse siirtänyt rahat rikollisille, mikä on enemmän kuin aikaisempina vuosina. Näissä tapauksissa ei siis ole ollut kyse esimerkiksi pankkitunnusten kalastelusta.
Uutena kategoriana onkin tilastoitu turvatilihuijaukset, jotka aiemmin laskettiin kalasteluihin. Turvatilihuijauksilla ihmisiltä varastettiin 38,4 miljoonaa euroa vuonna 2025. Näistä maksuista pankit saivat estettyä tai palautettua 23,8 miljoonaa.
Tyypillisessä turvatilihuijauksessa rikolliset soittavat pankin nimissä ja varoittavat, että tililtä on lähdössä suuri maksu. Asiakas manipuloidaan luovuttamaan tunnuksensa ja hyväksymään varojen siirto ”pankin turvatilille”. Uskottavuutta on usein lisätty luettelemalla urkkimalla hankittuja uhrin todellisia tilitapahtumia.
S-Pankki kertoo tiedotteessaan, että Suomessa on käynnissä laaja pankkihuijausaalto, jossa rikolliset lähestyvät suomalaisia yhä useammin puhelinsoitoilla ja viestipalveluissa, kuten WhatsAppissa.
Pankin mukaan kyse on selvästä muutoksesta rikollisten toimintatavoissa. Uusi ilmiö näkyy sekä viranomaisten että pankkien tuoreissa tilastoissa. Aiemmin huijaukset perustuivat pitkälti valesivustoihin ja massaviestintään.
”Pankit ja viranomaiset voivat estää ja tunnistaa huijauksia, mutta järjestelmä ei toimi ilman ihmisten omaa harkintaa”, sanoo S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä.
Vaikka pankit torjuvat huijauksia aiempaa tehokkaammin, kokonaiskuva on Niemelän mukaan huolestuttava.
”Rikolliset muuttavat toimintaansa nopeasti sen mukaan, millaisiin huijauksiin ihmiset lankeavat.”
Niemelän mukaan yhä useammin huijaus perustuu puheluun tai viestiin, jossa rikollinen esiintyy pankin tai viranomaisen edustajana ja pyrkii luomaan kiireen tai poikkeustilanteen tuntua.
”Tavoitteena on saada uhri toimimaan nopeasti ja ohittamaan normaali harkinta”, Niemelä kertoo.
Uusi huijaustrendi tekee rikoksista entistä uskottavampia. Puhelussa tai WhatsApp-viestissä rikollinen voi reagoida uhrin kysymyksiin, käyttää oikeita termejä ja luoda vaikutelman aidosta vuorovaikutuksesta. Tämä erottaa uudet huijaukset perinteisistä kalasteluviesteistä.
Pankit eivät koskaan pyydä asiakkaita luovuttamaan tunnuksiaan, vahvistuskoodejaan tai siirtämään varoja puhelimitse tai viestipalveluissa.
S-Pankissa pankkiasioita hoidetaan aina kirjautumalla S-mobiiliin tai verkkopankkiin S-Pankin omilla verkkopankkitunnuksilla. Pankki ei koskaan ota yhteyttä pikaviestipalveluissa, eikä pyydä kirjautumistietoja tekstiviestillä tai sähköpostilla tai kehota asentamaan etäyhteysohjelmia.
Tietokirjailija Petteri Järvinen jakoi viestipalvelu X:ssä nauhoitteen huijaussoitosta.
Tässä perjantai-iltana tullut tavanomainen huijaussoitto. Harmi, että huijari katkaisi heti kun sanoin, ettei tilillä ole niin paljon rahaa. Tunnistaako joku miehen äänen? @yleisradio voisi esittää näitä varoitukseksi katsojille ennen klo 20.30 TV-uutisia. pic.twitter.com/ogBbjNvA2X
— Petteri Järvinen 💻 (@petterij) March 10, 2026
Täydennys: Juttuun lisätty Petteri Järvisen X-postaus 11.3. 2026 klo 10.18.
