Huijauspuhelut ovat tyypillinen esimerkki sosiaalisesta manipuloinnista, jossa rikollinen yrittää saada huijaamalla ihmiset luovuttamaan arkaluontoisia tietoja, kuten pankkitunnuksia, salasanoja tai maksamaan rahaa.
Sosiaalinen manipulointi on merkittävä uhka tietoturvalle, sillä se hyödyntää ihmisten luottamusta ja inhimillisyyttä, ei pelkästään teknisiä haavoittuvuuksia.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan kesän aikana huijauspuhelut, joissa soittaja esiintyy pankin tai viranomaisen edustajana, ovat selvästi lisääntyneet.
”Rikolliset pyrkivät luomaan kiireen tunteen ja painostavat luovuttamaan pankkitunnuksia tai asentamaan haitallisia ohjelmistoja”, kertoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Juha Tretjakov.
Tretjakov tähdentää, ettei poliisi ja pankit ekoskaan pyydä tällaisia tietoja puhelimitse.
”Erityisesti ulkomaisista numeroista tulevat odottamattomat yhteydenotot kannattaa katkaista heti ja varmistaa asia virallisista yhteystiedoista”, hän neuvoo.
Epäilyttävät soitot voi ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle ja poliisille. Jos henkilö on jo luovuttanut pankkitietojaan puhelussa, kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä pankkiisi ja poliisiin.
Tärkein suoja on kuitenkin oma harkinta: omia tietoja ei pidä antaa kenellekään riippumatta siitä, kuinka vakuuttavalta tarina kuulostaa.
Sijoittaja Merja Mähkä sai nauhoitti ulkomailta tulleen huijauspuhelun, jonka hän onnistui nauhoittamaan. Puhelussa suomea puhuva naisääni kertoi soittavansa Osuuspankista.
Soittaja väitti, että Mähkän tililtä olisi tehty 375 euron tilisiirto saksalaiselle pankkitilille.
Soittaja ehdotti ”väliaikaista turvatoimea”.
Mähkä kertoi lopuksi, ettei hän ole OP:n asiakas. Mähkän kysyessä soittajan nimeä, huijari sulki puhelimen.
