Asuntokauppa ei ole pysähtynyt. Kauppoja tehdään koko ajan eri puolilla Suomea, mutta pääosin tarvelähtöisesti – elämäntilanteiden ja asumistarpeiden muutosten takia. Näin väittää Sp-Koti tiedotteessaan.
Silti markkinatilanne on haastava, eikä näköpiirissä ole vieläkään asuntokaupan voimakkaampaa piristymistä.
”Vaikeasti ennustettava maailmanpoliittinen tilanne, epävarmat talousnäkymät, korkea työttömyys ja alhainen kuluttajien luottamus vaikuttavat kaikki yhdessä negatiivisesti asuntomarkkinakehitykseen”, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
Sp-Kodin mukaan asuntomarkkinoilta puuttuvat nyt lähes kokonaan asuntosijoittajat ja asumisen tason nostosta haaveilevat.
Ylitarjonnan sijaan asuntokauppaa jarruttaa kohtaanto-ongelma: ostajien ja myyjien tarpeet eivät kohtaa.
”Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että asuntojen ylitarjonta jarruttaa asuntokauppaa. Oma näkemykseni on, että monilla paikkakunnilla todellisuus on toisenlainen. Tarjontaa on määrällisesti paljon, mutta sen rakenne on haastava. Myynnissä on runsaasti kohteita, joihin ei kohdistu kysyntää”, Rantanen arvioi.
Rantanen kertoo esimerkin: yksiöille ja kaksioille tai arvoasunnoille on tällä hetkellä hyvin vaikea löytää ostajia, mutta hyväkuntoisista ja kohtuuhintaisista perheasunnoista ja omakotitaloista on pulaa lähes kaikkialla Suomessa. Niiden osalta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Mikä jarruttaa asunnon vaihtamista?
Vaikka asuntojen hinnat ovat laskeneet ja asunnonvaihtajalle väliraha olisi nyt euroissa pienempi kuin asuntokaupan huippuvuosina 2021–2022, moni ei silti ole valmis laittamaan nykyistä asuntoaan myyntiin tässä markkinatilanteessa.
”Monille ajatus siitä, että oman asunnon joutuu myymään tappiolla, tuntuu liian pahalta”, sanoo Rantanen.
Rantanen kuitenkin muistuttaa, että asunnonvaihtaja hyötyy asuntojen hintojen laskusta.
”Vaikka vanhan ja uuden asunnon hintaero on prosentuaalisesti pysynyt pitkälti samana, asuntoa vaihtaessa saa nyt suuremman euromääräisen hyödyn kuin huippuvuosina. Nyt kannattaisi ostaa tai vaihtaa asuntoa.”
Rantasen mukaan monet tuntuvat myös panttaavan asunnon myyntiin laittamista hintojen nousun toivossa.
”Itse en usko, että tulemme pitkään aikaan näkemään huippuvuosien hintoja. Hintojen nousuun vaikuttanut nollakorkoaikakin on taakse jäänyttä elämää. Jos asuntojen hinnat kääntyvät nousuun tulevina vuosina, kehitys tulee olemaan hyvin maltillista useamman vuoden ajan.”
Suomessa on myös kotitalouksia, joille asunnon vaihtaminen ei ole mahdollista, vaikka tarvetta olisikin.
”Monilla, jotka ostivat asunnon koronavuosien aikana, asuntolainat eivät ole vielä ehtineet lyhentyä riittävästi. Jos he myisivät nykyisen asuntonsa, heille jäisi vielä velkaa siitä, eikä vaihtaminen ole siksi mahdollista”, sanoo Rantanen
Alueelliset erot suuria
Asuntokauppaa tehdään nyt käytännössä vain tarve edellä. Kotia vaihdetaan, kun perhe kasvaa, lapset muuttavat omilleen, pariskunnat eroavat tai puoliso kuolee.
Rantasen mukaan haaveilijat – ne, jotka ostivat koronavuosina asuntoja jopa ylihintaan toteuttaakseen asumisen unelmiaan – ovat poissa markkinoilta. Myöskään sijoittajia ei hänen mukaansa markkinoilla tällä hetkellä näy.
Suomen asuntomarkkinat ovat myös alueellisesti hyvin eriytyneet.
”Erot eri paikkakuntien välillä ovat suuria. Esimerkiksi Rovaniemellä asuntomarkkinat ovat olleet jo pidempään ylikuumentuneet. Siellä kysyntä ylittää selvästi tarjonnan ja myyntiin tulevat kohteet menevät nopeasti ja hyvään hintaan kaupaksi.”
Rantasen mukaan haastavassa markkinatilanteessa korostuu oikean hinnoittelun merkitys.
”Uudet ylihinnoitellut kohteet eivät kiinnosta ostajia, mikä johtaa pitkiin myyntiaikoihin ja usein lopulta merkittävästi alkuperäistä pyyntihintaa alempiin kauppahintoihin”, hän muistuttaa.
