Tilastokeskuksen mukaan vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa 6,3 prosenttia vuoden takaisesta loka-joulukuussa 2025. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat pysyivät muuttumattomina.
Vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin 4,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Tilastokeskuksen mukaan koko vuonna 2025 vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat 6,1 prosenttia koko maassa. Omakotitalotonttien hinnat laskivat 6,5 prosenttia. Vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin 6,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
”Omakotitalojen kauppa on kohentunut kahden vuoden ajan, mutta koronaa edeltäneestä kauppavauhdista ollaan yhä reilut kahdeksan prosenttia jäljessä, kun vuosien 2015–2019 keskimääräisestä tasosta uupuu enää noin kaksi prosenttia”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee katsauksessaan.
Keskisen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan leikkasi omakotitalojen hintoja kaikkein voimakkaimmin Itä-Suomessa, jossa hinnat hiipuivat hyökkäyksen käynnistyttyä noin neljänneksellä vuoden aikana.
”Kun heinä–syyskuussa 2025 hintojen laskua nähtiin koko maassa ja varovaisen nousuvaiheen jälkeen myös pääkaupunkiseudun kiinteistöissä, eivät hinnat enää siitä laskeneet vuoden lopussa”, Keskinen toteaa.
Ekonomistin mukaan laskeneet korot sekä aloilleen asettuneet lämmitys- ja vesimaksut helpottavat erityisesti asuntovelallisten omakotiasujien taloutta.
Kaikkialla Suomessa ei silti voida odottaa omakotitalojen hintojen nousua.
”Taloussuhdanteen ja ostovoiman vahvistuminen ei silti riitä pidemmällä aikavälillä nostamaan omakotitalojen hintoja muuttotappiosta kärsivillä, pientalovaltaisilla alueilla, joissa lapsiperheiden määrä vähenee jatkossakin.”
Odotukset työttömyyden käänteestä
Asuntomarkkinoiden kehitys riippuu luonnollisesti Suomen suhdannetilanteen kehittymisestä ja kuluttajaluottamuksesta. Siten työllisyyden kehitys näyttelee tärkeää osaa.
Tilastokeskuksen mukaan kausitasoitettu työllisyysasteen trendi oli tammikuussa 75,7 prosenttia ja työttömyys 10,3 prosenttia, kun joulukuussa oltiin 75,8 prosentin työllisyys- ja 10,4 prosentin työttömyysasteessa.
Tammikuun työttömyysaste laski edelliskuusta ensi kertaa kahteen vuoteen, Keskinen muistuttaa. Se kohottaa viimein odotuksia työmarkkinoiden käänteestä.
”Työmarkkinaluvut kertovat silti yhä kahtalaista tarinaa. Työttömyysaste tarkentui uusissa tiedoissa alaspäin, mutta on yhä 1990-luvun lopun lukemissa, työttömyysjaksot ovat pidentyneet ja työpaikkoja on vielä verraten vähän tarjolla. Samaan aikaan työllisten määrä on pysynyt historiaan nähden korkeana ja tehdyt työtunnit kääntyivät jo varovaiseen kasvuun viime vuoden lopulla. Työikäinen väestö ja työvoiman tarjonta ovat kasvaneet voimakkaasti erityisesti maahanmuuton seurauksena, ja työtä myös haetaan aiempaa vilkkaammin”, ekonomisti kiteyttää.
Keskisen mukaan aktiivinen työnhaku nostaa työttömyysastetta ilman, että kyse olisi yksiselitteisesti työmarkkinoiden heikkenemisestä, jolloin pelkän työttömyysasteen seuraaminen voi antaa tarpeettomankin synkän kuvan kokonaistilanteesta.
Yleisiä omakotitalojen hintoihin vaikuttavia tekijöitä
Vanhojen omakotitalojen hintoihin Suomessa vaikuttaa ennen kaikkea sijainti ja aluetalous. Kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa hinnat ovat selvästi korkeammat kuin väestökadosta kärsivillä alueilla, ja kysynnän eriytyminen näkyy myös myyntiajoissa.
Väestökehitys, työllisyysnäkymät ja palveluiden saavutettavuus ohjaavat voimakkaasti sitä, mitä ostajat ovat valmiita maksamaan.
Toinen keskeinen tekijä on korkotaso ja rahoituksen saatavuus. Korkojen nousu heikentää ostovoimaa, pidentää myyntiaikoja ja painaa hintoja etenkin alueilla, joilla kysyntä on valmiiksi haurasta, kun taas matala korkotaso tukee hintoja.
Yleinen asuntomarkkinatilanne – esimerkiksi osakeasuntojen hinnat ja vuokra-asumisen vaihtoehto – vaikuttaa siihen, kuinka moni kotitalous on valmis ottamaan riskin omakotitalosta.
Yksittäisen talon osalta ratkaisevia ovat koko, ikä, kunto ja rakennusvuosi. Suuremmat talot ovat euromääräisesti kalliimpia, mutta eivät välttämättä neliöhinnaltaan kalleimpia, ja peruskorjausta vaativat 60–70-lukujen talot hinnoitellaan eri tavalla kuin uudemmat, hyväkuntoiset pientalot samalla alueella.
Energiatehokkuus ja lämmitysmuoto painavat yhä enemmän, koska ne näkyvät suoraan asumisen kuukausikustannuksissa.
Lisäksi tontin ominaisuudet ja verotus vaikuttavat kokonaisuuteen. Tontin koko, kaavallinen tilanne, sijainti suhteessa palveluihin ja liikenneyhteyksiin sekä kiinteistöveron taso heijastuvat kysyntään ja hintaan.
Lopulta hinnat määräytyvät ostajakunnan mieltymysten, paikallisen kysyntä–tarjonta-tilanteen ja markkinapsykologian yhteisvaikutuksesta: vahvoilla työssäkäyntialueilla hinnat ovat joustavampia, kun taas heikoilla alueilla pienikin kysynnän hiipuminen voi painaa hintoja selvästi.
