Ydinvoima oli vuosikymmenen ajan sijoittajien hylkiö. Fukushiman onnettomuus vuonna 2011 ajoi koko toimialan poliittiseen ja taloudelliseen ahdinkoon, ja uusien voimaloiden rakentaminen hiipui lähes olemattomiin länsimaissa. Uraanin hinta painui pohjalukemiin.
Nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen. Tekoälyn vaatima laskentateho on synnyttänyt datakeskusten rakennusbuumin, joka imee sähköä tahtia, johon nykyinen energiainfrastruktuuri ei pysty vastaamaan. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan datakeskusten maailmanlaajuinen sähkönkulutus nousee tänä vuonna noin 1 100 terawattituntiin, mikä vastaa suunnilleen Japanin koko kansallista sähkönkulutusta.
Yhdysvalloissa datakeskukset kuluttavat jo noin 41 gigawattia tehoa. Luku on kasvanut 150 prosenttia viidessä vuodessa. Goldman Sachs arvioi datakeskusten sähkönkulutuksen kasvavan vielä 160 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Tuuli- ja aurinkovoima eivät yksin riitä ratkaisuksi, koska datakeskukset tarvitsevat tasaista perusvoimaa kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Tähän tarpeeseen ydinvoima sopii lähes täydellisesti: ydinvoimalan käyttökerroin on tyypillisesti noin 90 prosenttia, ja yksittäinen reaktori tuottaa 800 megawattia tai enemmän ilman hiilidioksidipäästöjä.
Bank of America kutsuu käynnissä olevaa kehitystä ydinvoiman renessanssiksi ja arvioi sen kokonaisarvoksi noin kymmenen biljoonaa dollaria. Arvio on spekulatiivinen, mutta se kertoo odotuksista.
Teknologiajätit ovat jo siirtyneet sanoista tekoihin.
Meta solmi tammikuussa 2026 kahdenkymmenen vuoden sopimukset kolmen ydinvoimayhtiön kanssa, mukaan lukien pienten modulaaristen reaktoreiden kehittäjät Oklo ja TerraPower sekä perinteinen ydinvoimaoperaattori Vistra.
Microsoft puolestaan on sitoutunut kahden gigawatin ydinvoimaostosopimukseen Constellation Energyn kanssa vuoteen 2040 asti.
Google tekee yhteistyötä Kairos Powerin kanssa edistyneen reaktorin rakentamiseksi.
Uraanimarkkinan kaksi todellisuutta
Uraanin spot-hinta aloitti vuoden 2026 noin 80 dollarissa paunalta, nousi tammikuun lopulla yli sataan dollariin ja romahti sitten geopoliittisten kriisien paineessa. Helmikuun alussa hinta kävi 85,50 dollarissa, ja Iranin sodan aiheuttamat häiriöt Hormuzinsalmessa painoivat hintaa edelleen maaliskuussa.
Spot-markkinan heilunta peittää alleen tärkeämmän signaalin. Pitkäaikaisten sopimusten hinta on noussut 90 dollariin paunalta, mikä on kaikkien aikojen korkein taso. Kanadan suurin uraanin tuottaja Cameco on ilmoittanut pitkäaikaisten sopimustensa hintakaton nousseen 140–150 dollariin paunalta.
Nykyhinta on siis kaukana siitä, mitä sähköyhtiöt ovat valmiita maksamaan turvatakseen polttoaineen saatavuuden.
Uraanin spot- ja termiinimarkkinoiden välinen ero on epätavallisen suuri, ja se houkuttelee arbitraasisijoittajia ostamaan uraania spot-markkinalta ja myymään sitä eteenpäin pitkäaikaisilla sopimuksilla. Tämä mekanismi asettaa hinnan alapuolelle eräänlaisen lattian.
Sprott Physical Uranium Trust, maailman suurin fyysisen uraanin sijoitusrahasto, on ostanut tänä vuonna yli viisi miljoonaa paunaa uraania ja hallinnoi yhteensä noin 79 miljoonan paunan varantoa. Rahaston aktiivisuus on osaltaan tukenut hintoja.
Tarjontapuolella paineet kasvavat. Kazakstanin valtionyhtiö Kazatomprom on leikannut tuotantoennustettaan vuodelle 2026, ja länsimaisten pakotteiden vuoksi venäläisen ydinpolttoaineen saatavuus on heikentynyt.
Yhdysvallat on myöntänyt 2,7 miljardin dollarin sopimukset Centrukselle ja kahdelle muulle rikastajalle korvatakseen venäläistä tarjontaa. Uraani lisättiin Yhdysvaltain kriittisten mineraalien listalle vuonna 2025.
Pieniä reaktoreita, suuria lupauksia
Perinteisten ydinvoimaloiden rakentaminen kestää vuosikausia ja maksaa miljardeja. Georgian osavaltion Vogtle 3 -reaktorin valmistuminen kesti 14 vuotta rakennusluvan saamisesta kaupalliseen tuotantoon. Tämä aikajänne ei vastaa datakeskusten välittömään sähköntarpeeseen.
Pienet modulaariset reaktorit, niin sanotut SMR:t, ovat teollisuuden vastaus tähän ongelmaan. Ne ovat tehdasvalmisteisia, skaalautuvia ja vaativat vähemmän pääomaa kuin perinteiset suurreaktorit.
Kiinassa CNNC:n kehittämä Linglong One -reaktori aloittaa kaupallisen toimintansa kuluvan vuoden alkupuoliskolla maailman ensimmäisenä kaupallisena pienenä modulaarisena reaktorina.
Yhdysvalloissa ja Japanissa solmittiin maaliskuussa 2026 jopa 40 miljardin dollarin sopimus GE Vernova Hitachin BWRX-300-reaktoreiden rakentamisesta Tennesseen ja Alabaman osavaltioihin. Suunniteltu kokonaiskapasiteetti on kolme gigawattia.
Michiganissa Palisades-ydinvoimala pyrkii palaamaan toimintaan ensimmäisenä yhdysvaltalaisena laitoksena, joka käynnistetään uudelleen käytöstäpoiston jälkeen. Holtec International on saanut hankkeelle 1,52 miljardin dollarin liittovaltion lainatakuun.
SMR-sektori ei tosin ole riskitöntä. Yhdysvaltalainen NuScale Power, ainoa SMR-suunnittelu, joka on saanut maan ydinturvallisuusviranomaisen NRC:n sertifioinnin, on kärsinyt kustannusten ylityksistä ja aikatauluviiveistä. Yhtiön markkina-arvo on pudonnut tänä vuonna noin kolmasosan 3,7 miljardiin dollariin.
Kilpailija Oklo on arvostettu yhdeksään miljardiin dollariin, vaikka yhtiöllä ei ole vielä lainkaan liikevaihtoa ja sen lisenssiprosessi NRC:ssä on kesken. Ensimmäisen reaktorin odotetaan käynnistyvän vuonna 2027.
Miten sijoittaja pääsee mukaan?
BloombergNEF ennustaa noin 15 reaktorin käynnistyvän vuonna 2026, mikä lisäisi maailman ydinvoimakapasiteettia noin 12 gigawatilla. Maailmanlaajuisesti rakenteilla on 62 reaktoria, ja 33 maata on sitoutunut kolminkertaistamaan ydinvoimakapasiteettinsa vuoteen 2050 mennessä.
Sijoittajalle ydinvoimateema tarjoaa useita erilaisia riskiprofiileja. Cameco on maailman suurimpia uraanin tuottajia ja hyötyy suoraan raaka-aineen hinnannoususta, mutta yhtiön kurssi seuraa uraanin syklejä ja voi heilahdella voimakkaasti.
GE Vernova tarjoaa laajemman altistuksen energiasektorille reaktoriteknologian lisäksi. NextEra Energy puolestaan on perinteisempi osinkosijoitus: yhtiö on nostanut osinkoaan 32 peräkkäisenä vuonna ja tarjoaa 2,54 prosentin osinkotuoton. Sen nettomarginaali on 19,45 prosenttia.
ETF-rahastojen kautta sijoittaja voi hajauttaa riskiä koko arvoketjuun. Global X Uranium ETF tarjoaa suoraa uraanialtistusta, kun taas VanEck Uranium and Nuclear ETF kattaa laajemmin koko ydinvoimasektorin ja maksaa pientä osinkoa.
Riskit eivät ole vähäisiä. Lupaprosessit voivat venyä vuosikausiksi, uusien reaktorityyppien tekninen toimivuus on osin todistamatta ja uraanin hintasyklit ovat historiallisesti olleet jyrkkiä molempiin suuntiin. Yksittäinen ydinvoimaonnettomuus missä tahansa maailmassa voisi muuttaa koko sektorin poliittisen ympäristön hetkessä.
Kenties ratkaisevinta on, toteutuvatko datakeskusten valtavat kasvuennusteet edes osittain. Jos tekoälyinvestoinnit hidastuvat merkittävästi, ydinvoimasektorin kysyntäkertomuksen perusta heikkenee.
Toistaiseksi rahaa kuitenkin virtaa, ja Yhdysvaltain hallinto on asettanut ydinvoiman osaksi energiadominanssistrategiaansa tavalla, joka ylittää puoluerajat.
Lue myös tämä: Ydinvoima palaa voimalla Eurooppaan – nämä yhtiöt voivat voittaa
