LähiTapiola kertoo tiedotteessaan, että yritysten kiinnostus lisäeläkeratkaisuihin kasvaa erityisesti niissä yrityksissä, jotka kilpailevat osaajista ja haluavat tarjota turvaa lakisääteisen eläkkeen päälle.
Suomessa lisäeläkeratkaisut tarkoittavat lakisääteisen työeläkkeen päälle rakennettavaa vapaaehtoista eläketurvaa, jota voi järjestää työnantaja tai henkilö itse. Käytännössä kyse on esimerkiksi ryhmäeläkevakuutuksista, yksilöllisistä eläkevakuutuksista tai eläkesäätiöiden ja -kassojen kautta järjestetyistä lisäeläkkeistä.
Työnantajalle lisäeläke on usein henkilöstöetu ja sitouttamiskeino, kun taas työntekijälle se on tapa täydentää tulevaa eläketuloa. Suomessa lisäeläkkeiden merkitys on kuitenkin yleensä rajallinen, koska lakisääteinen eläketurva kattaa jo suuren osan peruseläkkeestä.
Harva työnantaja on kuitenkaan hoksannut, että lisäeläke voi olla tehokas myös nuorien osaajien motivoimisessa ja sitouttamisessa, arvioi LähiTapiola Henkiyhtiön myyntijohtaja Simopekka Katajala.
Työnantajan tarjoama lisäeläke-etu voi nostaa työntekijän eläke-etuutta merkittävästi.
Vuonna 2025 suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke oli 2 138 euroa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuoreesta yhteistilastosta. Katajalan mukaan vuonna 2025 LähiTapiolan ryhmäeläkkeestä maksettu keskieläke oli jo 1 036 euroa. Se tuo aika tarkalleen 50 prosenttia lakisääteisen päälle.
Keskieläkkeen määrä ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä aikaväli, jolloin eläkettä maksetaan, voi vaihdella merkittävästi sopimusten välillä.
Yritysten veroetu säilyy
Ryhmäeläkevakuutus voidaan tehdä tietylle henkilöstöryhmälle tai koko yrityksen henkilöstölle.
”Lisäeläkkeet ovat olleet perinteisesti osa suurten yritysten ja asiantuntijayritysten kokonaispalkitsemista, mutta kiinnostus lisäeläkkeitä kohtaan on nyt noussut merkittävästi myös pienemmissä yrityksissä ja perinteisillä toimialoilla. Esimerkiksi monissa perheyrityksissä halutaan rakentaa työntekijöille taloudellinen turva eläkeajalle, ja lisäeläkesäästöihin kuuluva työkyvyttömyys- ja henkivakuutus turvaa myös omaa ja läheisten taloutta vakavien henkilöriskien varalta, Katajala toteaa.
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki on muuttumassa siten, että yksityishenkilön itse ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksujen vähennyskelpoisuus verotuksessa poistuu vuoden 2027 alusta alkaen.
”Muutos vaikuttaa suoraan yksityishenkilön kannustimeen säästää eläkeaikaa varten, mutta yrityksillä säilyy mahdollisuus hyödyntää lisäeläkevakuutusten veroetu. Maksettavista eläkkeistä verotetaan työntekijöitä vasta eläkettä nostettaessa. Tätä kautta voi saada merkittävän hyödyn”, Katajala toteaa.
Nuorten eläkesäästäminen nousussa
Samaan tahtiin lisäeläkkeen keskimaksun kanssa on noussut myös työikäisten halu varautua säästämällä eläkeaikaa varten.
Yksityinen säästäminen on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta Eläketurvakeskuksen uusi tutkimus osoittaa etenkin 25–34-vuotiaiden eläkesäästämisen kasvaneen merkittävästi. Muutoksen taustalla on nuorten aikuisten kokema epäluottamus eläkejärjestelmää kohtaan.
Monet nuoret kuitenkaan kuitenkaan tiedä mahdollisuuksista, joita työnantajien maksavat lisäeläkkeet voivat heille tarjota. Monilla työnantajillakaan ei ole käsitystä, miten monipuolisia ne voivat olla.
”Yritykset voivat ottaa ryhmäeläkevakuutuksen myös osaksi työntekijöiden kokonaispalkitsemisjärjestelyä. Esimerkiksi tulospalkkiosta osan tai kokonaan voi ohjata eläkevakuutukseen. Se voi toimia tehokkaana työkaluna parempiin suorituksiin”, Katajala kertoo.
Ryhmäeläke mahdollistaa myös lakisääteistä eläkeikää aiemman mahdollisuuden jäädä pois työelämästä, minkä nuoret nostavat tärkeäksi motivaation lähteeksi eläkesäästämisen osalta.
Katajala muistuttaa, että sijoittaminen puhuttelee nuoria ihan eri tavalla kuin ennen.
”Lisäeläkkeessä työnantaja laittaa panostukset, ja työntekijä voi itse seurata kehitystä ja halutessaan muokata sijoitussuunnitelmaa omien intressien mukaiseksi. Kun horisontti on pitkä ja hyödynnetään omaan sijoittajaprofiiliin sopivia kustannustehokkaita sijoituskohteita, potti voi kasvaa todella suureksi pienilläkin panostuksilla.”
