Slushin kysely paljastaa, että peräti 53 prosenttia suomalaisista startup-yrittäjistä harkitsee tai aktiivisesti suunnittelee yritystoiminnan siirtämistä ulkomaille. Selvitys kattaa yli 300 vastaajaa, eli noin 10 prosenttia Suomen aktiivisista startupeista, ja on yksi laajimmista suomalaisten startupien haasteita kartoittavista kyselyistä.
Myös Pääministeri Petteri Orpo on ottanut kyselyn tulokset vastaan hyödynnettäväksi hallituksen kehysriihessä.
”Tulokset pysäyttävät ja kertovat rakenteellisesta ongelmasta. Kuitenkin yllättäen vain 30 prosenttia muuttaisi Yhdysvaltojen startup-kehtoon ja 70 prosenttia jäisi Eurooppaan. Suomalaiset yrittäjät selvästi haluavat rakentaa hyvää lähiympäristöönsä, kunhan vain perusasiat ovat kunnossa”, Slushin toimitusjohtaja Noora Saksa kommentoi kyselyn tuloksia.
Suomen lainsäädäntö on ajalta ennen startupeja
Viime aikoina moni suomalaispoliitikko on yhtynyt startup-ekosysteemiin siinä, että startupit ovat talouskasvun lähde. Jokainen startup pyrkii olemaan oman kategoriansa paras, joten yrityksen sijainti valitaan sen mukaan, missä on maailman parhaat edellytykset rakentaa huippua.
”Siksi ei riitä, että Suomen yritysympäristö on esimerkiksi Euroopan 6. paras. Nykyinen lainsäädäntö on peräisin ajalta, jolloin Suomessa ei juuri ollut startupeja”, Noora kuvailee.
Hän muistuttaa, että nyt 2 000 startupia työllistää jo enemmän kuin Suomen metsäteollisuus.
”Koska startupit ovat talouskasvun ajuri, kansainvälinen kisa yrittäjistä on kovaa. Suomen pitää olla paras paikka rakentaa ja skaalata yrityksiä.”
Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia nimesi yleisen asenneilmapiirin ja kulttuurin startupien kasvun hidasteeksi. Riskinottoon liittyy stigmaa, ura kasvuyrityksen työntekijänä on vieras useimmille, ja yritykset eivät osta riittävän rohkeasti suomalaisten startupien tuotteita.
Kulttuurin lisäksi muita haasteita olivat verotus (18 prosenttia), Suomi-markkinoiden pieni koko (16 prosenttia) ja regulaation monimutkaisuus (14 prosenttia).
10 uudistusta, joilla startupeista saadaan uusi Nokia
Slush kokosi kyselyn vastauksien perusteella 10 konkreettista uudistusehdotusta, jotka lähetettiin pääministeri Petteri Orpolle.
Yrittäjien vastauksissa esiin nousseet ratkaisut jakautuvat karkeasti kolmeen kategoriaan, jotka ovat lainsäädännön perusrakenteiden päivittäminen, rekrytoinnin helpottaminen ja startupien tuotteiden ostamisen tukeminen.
Uudistusehdotukset
- Eläkerahastojen ja julkisen sektorin varojen kanavointi pääomasijoitusyhtiöihin, esimerkiksi Iso-Britannian Mansion House Compact -aloitteen mukaisesti.
- Osakeoptioiden verotus startupien työntekijöille vasta arvon realisoituessa, samalla säilyttäen Suomen verottajan verotusoikeuden.
- Kansainvälisen ammattitaidon tuominen Suomeen mahdollisimman helpoksi ennustettavien startup-viisumeiden, vakaiden oleskelulupien ja perheiden kotouttamisen sujuvuuden kautta.
- Suomi tukee EU:n laajuista 28. sääntelykaistaa aidosti avoimen eurooppalaisen markkinan edistämiseksi EU-asetuksella.
- Riskinoton, epäonnistumisen ja startup-menestysten juhlistaminen mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
- Yritystukien lanseeraaminen startup-tuotteiden ostamiseen.
- Liikevoittojen uudelleensijoittamiseen kannustaminen Yhdysvaltain QSBS -mallin tai Ruotsin holding-yhtiö -mallin mukaisesti.
- Startupien ensimmäisten rekrytointien kynnyksen madaltaminen kohdistamalla veroalennuksia palkan sivukuluihin.
- Julkisen rahoituksen kohdentaminen aikaisen vaiheen startupeille vakiintuneiden yritystoimijoiden sijaan.
- Startupeista houkuttelevampi uravaihtoehto vahvistamalla yrittäjämyönteistä suhtautumista koulutuksessa ja tukemalla yrittäjyyteen keskittyviä ruohonjuurialoitteita korkeakouluissa.
