Futuristinen, paljon kansainvälisiä startup-, teknologia- ja sijoitusihmisiä Helsinkiin vetävä Slush järjestetään nyt 17. kertaa. Keskiviikosta torstaihin 19.-20.11.2025 jatkuva tapahtuma järjestettiin ensi kerran jo 2008.
Jo Slushiin sisään astuessa Messukeskus vaikutti aivan eri paikalta kuin messuilla yleensä. En ollut aiemmin ollut yhtä isossa kansainvälisessä bisnestapahtumassa Suomessa tai muuallakaan.
Aidosti kansainvälisessä tapahtumassa kuuli enemmän muita kieliä kuin suomea, esimerkiksi ranskaa, saksaa ja tietenkin englantia. Paikan päällä hoksasi, kuinka Slush jo pelkästään tapahtumana oheistapahtumineen virkistyttää pääkaupungin elämää ja palveluyrityksiä.
Järjestäjän karkeiden avainlukujen mukaan Slushiin osallistuu 13 000 ihmistä: 6 000 stratupien ja scaleupien edustajaa, 3 500 sijoittajaa ja 1 700 tapahtuman partneri- tai ekosysteemikumppanin ihmistä. Puhujia on 200, median edustajia 250 ja vapaaehtoisia jopa 1 700.
Scaleup on startaupista isomman vaiheen kasvu- tai teknologiayritys.
Lovable ja Euroopan tulevaisuus
Ruotsalaisen kasvuihmeen Lovablen Anton Osika sai kunnian olla ensimmäinen ohjelmaesiintyjä avausshow’n jälkeen.
Ystävällisen oloinen Osika oli perustamassa Lovablea 2023 työskenneltyään sitä ennen hiukkasfysiikan parissa CERN:issä ja ruotsalaisessa tekoäly-yhtiössä Sana Labsissä.
Tämä kaikki selviää Slushin sovelluksesta, jossa kerrotaan esiintyjistä. Yhtiö tuotti jo ensimmäisen vuoden kohdalla yli sata miljoonaa dollaria vuotuista jatkuvaa tuloa. Liiketoimintana on lyhyesti sanottuna demokratisoida koodaus kaikkien ulottuville. Asiakkaita ovat esimerkiksi Microsoft ja Klarna.
Osikaa lavalla haastatteli sijoitusyhtiö Accelin partneri Zhenya Loginov. Lovable on perustanut toimistot Tukholman lisäksi jo Bostoniin ja San Franciscoon.
Osika kertoi, kuinka Microsoftin presidentti Brad Smith piti henkeäsalpaavana, kuinka Lovablen työkalut auttavat kiihdyttämään työtä, jota Microsoft tekee.
”Demo – don’t memo”, Osika vinkkasi yleisölle ja sanoi oppineensa tämän asiakkaalta. Esitä kumppanillesi tai kollegallesi demo, älä pelkkää PowerPoint-esitystä, jossa vain kommunikoit ideaasi!
Lontoolaisen pääomasijoittaja Atomicon Intelligence-yksikön Sarah Guemouri loi optimismia Euroopan teknologia-alaan. Hänen mukaansa Euroopassa on yli 1 200 teknologia-alan kasvuyritystä, joiden liikevaihto on yli sata miljoonaa dollaria tai markkina-arvo yli miljardi dollaria. Miljardin dollarin ”yksisarvisten yritysten” (unicorns) määrä on kasvanut vuodessa 28:lla 413:een.
Atomicon Tom Wehmeier muistutti useiden toimien tärkeydestä eurooppalaisen kasvuyritysten ekosysteemin tulevaisuudessa, kuten osakeoptioreformi, instituutioiden varojen mobilisointi ja likvidin yhtenäisen listamarkkinan eli pörssin toimivuus.
Ouran kiintoisa debatti
Suomalaisiin nopeimmin kasvaviin teknologiayrityksiin kuuluva älysormusyhtiö Oura palkkasi keväällä 2022 uudeksi toimitusjohtajakseen yhdysvaltalaisen, ”Suomeen adoptoituneen”, Tom Halen.
Ouran hallituksen jäsen ja varhaisessa vaiheessa Ouraan sijoittaneen Lifeline Venturesin partneri Timo Ahopelto haastatteli Halea Slushin päälavalla eli Founder Stagella. Keskustelu oli vapaamuotoista ja inspiroivaa kuten muutkin esitykset tapahtumassa.
Oura keräsi tänä syksynä yli 900 miljoonan dollarin rahoituksen tarkoittaen jopa 11 miljardin dollarin arvostusta koko yhtiölle.
Liikevaihto vuonna 2021 oli sata miljoonaa, seuraavana vuonna 165 miljoonaa, sitä seuraavana 250, viime vuonna noin puoli miljardia ja tänä vuonna arviolta miljardia dollaria.
”Meidän täytyy lopettaa käyttämästä niin paljon rahaa markkinointiin”, oli Halen vastaus, kun Ahopelto kysyi, mitä hän teki toimitusjohtajana ensimmäiseksi skaalatakseen yritystä.
Toisena asiana Hale päätti tiiminsä kanssa keskittyä partnerointiin eli kumppanuuksiin. Ensimmäinen tärkeä kumppani liittyi naisten terveyteen ja yhtiö kuunteli tuotekehityksessä myös oman henkilöstönsä naisia. Ouran älysormus voi auttaa, milloin kannattaa treenata ja milloin levätä.
Hale katsoo massamarkkinoita eli siksi kehoa, terveyttä, kroonisia sairauksia mieluummin kuin esimerkiksi pelkästään fitness-kohderyhmää. Sormuksen ominaisuudet ovat kehittyneet unesta naisten terveyteen ja edelleen stressiin, aineenvaihduntaan ja ravintoon.
”Jos voit pitää ihmiset sitoutuneina, pystyt säilyttämään asiakkuudet”, Hale viittaa siihen, että Oura-sormuksesta saa tärkeää tietoa omasta kehosta ja terveydestä useita kertoja vuorokaudessa.
Hale uudisti Ouran johtoryhmää ihmisillä, joilla oli kokemusta liiketoiminnan skaalaamisesta. Samalla yhtiö on satsannut ohjelmistokehitykseen, käyttöliittymään ja tiedepohjaisuuteen.
”Tuotekehitysprosessissa on tärkeintä, että kuuntelet asiakasta”, hän kiteyttää.
”Skaalaamisessa on tärkeää, että et anna pääsi kasvaa isoksi eli et tule ylimieliseksi”, hän vastaa Ahopellon kysymykseen johtamisesta menestyvässä yhtiössä.
Joskus toimistolla vessa ei ole niin siisti kuin Hale haluaisi. Mitä hän tekee?
Hän siivoaa sen. Halen mukaan se on signaali, esimerkki ja se on osa kulttuuria.
”Teetkö sen, koska se on osa rooliasi toimitusjohtajana vai koska olet Tom”, Ahopelto kysyy.
”Teen sen, koska pidän puhtaasta kylpyhuoneesta”, Ouran toimitusjohtaja vastaa pilke silmäkulmassa ja muistuttaa ihmisyydestä.
1 700 vapaaehtoista
Slush on tärkeä tapahtumakonsepti Suomelle ja eurooppalaiselle kasvuyritysmarkkinalle. On hyvä huomata, että tapahtuma puhuttelee isoa joukkoa ostovoimaisia kuluttajia, joista osa on keskeisiä päätöksentekijöitä eurooppalaisissa yrityksissä.
Siksi Slushilla on merkitystä myös Suomen matkailulle – tunnettuudelle ja houkuttelevuudelle matkailumaana.
Slush työllistää ison joukon vapaaehtoisia, jotka pääsevät tutustumaan samalla työelämään ja verkottumaan.
Maisa Vehkakoski oli nyt jo neljättä kertaa vapaaehtoistyöntekijänä Slushissa. Hän opiskeli Lahden yhteiskoulun lukiossa yhteiskunta- ja taloustaitolinjalla, joka teki yhteistyötä Slushin kanssa. Niinpä Maisa pääsi kaksi kertaa lukion kautta tapahtumaan.
Hän on ollut aiemmin narikassa, recycling-tiimissä ja opastanut ihmisiä paikasta toiseen.
Nykyään hän opiskelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa markkinointia ja on hakenut ja päässyt Slushiin jälleen kahdesti. Hän pitää tapahtumasta, ilmapiiristä, ihmisistä ja siitä, kun tauolla on päässyt katsomaan paneelia.
Helsinkiläinen Markus Arvela halusi lukiokaveriensa kanssa hakea Slushiin. Hän tiesi Slushin entuudestaan, koska tuttuja oli ollut edustamassa startupeja.
”Ajattelin että tämä on hieno kokemus ja täältä voi saada inspiraatiota jatko-opiskeluun ja työelämään”, Markus kertoo.
Verkottumista
Slush on myös verkottumista. Minua tuli vetämään hihasta sijoituskirjani lukenut Arttu Ullmann Paimiosta. Hän on opiskellut it-tukihenkilöksi ja työskentelee it-alalla. Sijoittajana hän sijoittaa vakiintuneisiin pörssiyhtiöihin, kuten Mandatumiin, Nordeaan ja Foamitiin.
Kuopiolainen Jani Järvinen työskentelee sijoitusmedia Sijoituskästissä analyytikkona, mikä tarkoittaa junamatkoja Helsinkiin. 30-vuotias Järvinen on kauppatieteiden maisteri ja teki ennen koronaa noin viiden vuoden uran ammattivedonlyöjänä. Samalla hän sai kasvatettua pääomaansa sijoittamiseen.
”Tosi magee futuristinen tapahtuma. Heti kun mä tulin tänne Messukeskukseen niin oli liekinheittimet pihassa ja pimeä tunnelma. Lavat on neonvaloilla ja on laserit. Melkein kuin olisi festareilla mutta ei ole musiikkia vaan on bisnespuheita”, Järvinen kertoo kysyessäni mielipidettä Slushista.
Hän kiinnitti huomiota myös moniin eri maiden omiin pieniin pitchaus-lavoihin.
Slush Oy:n liikevaihto oli viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa, tilikauden tulos 1,1 miljoonaa euroa ja se työllisti 44 palkallista omaa työntekijää. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Aino Bergius, joka oli aikanaan itse vapaaehtoisena tapahtumassa.
