
Helmikuun lopussa alkanut Yhdysvaltojen ja Israelin sotilaallinen konflikti Iranin kanssa on iskenyt suoraan kuluttajien kukkaroon. Yhdysvaltojen kuluttajahintaindeksi nousi maaliskuussa 3,3 prosenttia vuodentakaisesta, kun vielä helmikuussa vuosivauhtinen inflaatio oli 2,4 prosenttia. Kyseessä on korkein lukema sitten toukokuun 2024.
Euroalueella kehitys oli samansuuntainen. Eurostatin pikaestimaatin mukaan inflaatio kiihtyi maaliskuussa 2,5 prosenttiin helmikuun 1,9 prosentista ja ylitti Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitteen ensimmäistä kertaa kuukausiin.
Kuukausitasolla Yhdysvaltojen kuluttajahinnat kohosivat 0,9 prosenttia, mikä on jyrkin kuukausinousu sitten vuoden 2022. Energian hinta pomppasi kymmenisen prosenttia ylöspäin.
Lukujen taustalla on yksi maantieteellinen pullonkaula. Hormuzinsalmi, jonka kautta kulkee noin viidennes maailman öljykuljetuksista, muuttui maaliskuun alussa sotanäyttämöksi. Iran julisti salmen suljetuksi ja hyökkäsi kauppalaivoja vastaan, minkä seurauksena tankkeriliikenne tyrehtyi lähes kokonaan.
Bensiinin hinta reagoi välittömästi. Autoilijoiden etujärjestö AAA:n tilastojen mukaan Yhdysvaltojen valtakunnallinen keskihinta ylitti neljä dollaria gallonalta ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Brent-raakaöljy, joka ennen konfliktia vaihtoi omistajaa noin 73 dollarin tuntumassa tynnyriltä, on sittemmin heilunut 95 ja 111 dollarin välillä.
Energiashokki leviää euroalueelle
Euroalueella energian hintakehityksen käänne oli dramaattinen. Helmikuussa energian vuosimuutos oli vielä 3,1 prosenttia miinuksella, mutta maaliskuussa hinnat nousivat 4,9 prosenttia. Näin raju heilahdus on nähty edellisen kerran helmikuussa 2023.
EKP:n maaliskuinen henkilöstöennuste ehti jo ennakoida ongelmia. Vuoden 2026 inflaatioennustetta nostettiin 0,7 prosenttiyksikköä joulukuuhun verrattuna öljyn ja kaasun tukkuhintojen nousun vuoksi. Ennuste laadittiin kuitenkin ennen kuin hintashokin todellinen laajuus kävi selväksi.
Euroopan tilanne on erityisen haavoittuva, sillä maanosan kaasuvarastot olivat ankaran talven jäljiltä historiallisen alhaisella tasolla. Qatarilaisen nesteytetyn maakaasun toimitukset ovat käytännössä keskeytyneet, ja hollantilaisessa TTF-kaasupörssissä hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet maaliskuun puoliväliin mennessä.
Tilannetta on verrattu Venäjän hyökkäyksen jälkeiseen energiakriisiin vuonna 2022. Kansainvälisen energiajärjestön pääjohtaja on kutsunut sotaa suurimmaksi maailmanlaajuiseksi energiaturvallisuusuhaksi koskaan.
Pohjainflaatio ei vielä hälytä
Energian ja ruoan hinnat sivuuttava pohjainflaatio kertoo toistaiseksi maltillisempaa tarinaa. Yhdysvalloissa pohjainflaatio nousi kuukausitasolla vain 0,2 prosenttia ja vuositasolla 2,6 prosenttia, molemmat hieman alle ennusteiden. Euroalueella vastaava lukema laski 2,3 prosenttiin helmikuun 2,4 prosentista.
Ekonomistit varoittavat kuitenkin, ettei tilanne säily tällaisena pitkään. Polttoainekustannusten nousu valuu väistämättä kuljetushintoihin, ruokaan ja palveluihin. Kyse on kuukausien, ei viikkojen viiveestä.
Yhdysvaltojen keskuspankki Federal Reserve nosti maaliskuun kokouksessaan vuoden 2026 inflaatioennustettaan 30 korkopisteellä eli 0,3 prosenttiyksiköllä. Peterson Institute for International Economics puolestaan varoitti jo tammikuussa, että inflaatio voi ylittää neljä prosenttia vuoden loppuun mennessä, kun energiahintojen lisäksi huomioidaan tullit, julkisen talouden alijäämät ja kiristyvä maahanmuuttopolitiikka.
Presidentti Donald Trump on asettanut Iranille uhkavaatimuksen Hormuzinsalmen avaamisesta. Huhtikuun alussa osapuolet sopivat kahden viikon tulitauosta, mutta salmen avautuminen on yhä epävarmaa. Iranin vallankumouskaarti on ilmoittanut, ettei salmen tilanne palaa sodanjälkeiseen ennalleen.
Niin kauan kuin Hormuzinsalmi pysyy käytännössä suljettuna, energiahinnat pitävät inflaatiota korkealla. Keskuspankkien päätöksentekoa se vaikeuttaa merkittävästi juuri hetkellä, jolloin korkojen laskua on odotettu.




