Dark Mode Light Mode

Uutiskirjeemme on uudistunut! Tilaa sähköpostiisi

Trumpin lupaus halvemmasta Amerikasta murenee, inflaatiotavoite karkaa Iranin sodan myötä
Goldman Sachs varoittaa: Öljytynnyrin hinta voi kivuta lähelle 120 dollaria

Goldman Sachs varoittaa: Öljytynnyrin hinta voi kivuta lähelle 120 dollaria

Yhdysvaltain ja Iranin rauhanneuvottelujen umpikuja pitää Persianlahden öljyviennin jäissä.
öljytankkeri öljytankkeri
Kuva: Depositphotos.

Investointipankki Goldman Sachs korotti viikonloppuna jälleen ennustettaan öljyn hinnasta. Pankin perusskenaariossa Brent-laadun keskihinta nousee loka–joulukuussa 90 dollariin tynnyriltä, kun aiempi arvio oli 80 dollaria. Yhdysvaltain WTI-laadun nelosneljänneksen ennuste kohosi vastaavasti 75 dollarista 83 dollariin.

Korotus on jo neljäs sen jälkeen, kun Iranin sota alkoi helmikuun lopussa. Goldmanin raaka-aineanalyytikko Daan Struyven katsoo perusennusteen pitävän, jos Lähi-idän öljyvienti palautuu normaaliksi kesäkuun loppuun mennessä.

Pankin pahimmassa skenaariossa loppuvuoden keskihinta lähestyy 120 dollaria tynnyriltä. Tämä edellyttää, että Persianlahden tuotantokapasiteetin pysyvä menetys yltää 2,5 miljoonaan tynnyriin vuorokaudessa eikä vienti palaudu ennen heinäkuun loppua.

Brent-futuurit hipoivat maanantaina hetkellisesti 109 dollaria tynnyriltä, ylimpänä tasonaan sitten huhtikuussa solmitun ja sittemmin rikkoutuneen tulitauon. Päivän mittaan Brentillä käytiin kauppaa noin 108 dollarissa, mikä merkitsi runsaan kahden prosentin nousua. WTI-öljyn hinta kipusi lähelle 96 dollaria.

Hinnannousua kiihdytti viikonlopun aikana karille ajautunut diplomaattikierros. Presidentti Donald Trump perui lauantaina valtuuskunnan matkan Islamabadiin, jonne erityislähettiläiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin oli määrä lähteä iranilaisten kanssa käytäviin neuvotteluihin. Trump perusteli päätöstä Truth Social -palvelussa kirjoittamalla, että matkustamiseen tuhlattaisiin liikaa aikaa eikä Iranin johdosta tiedetä, kuka päättää.

Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi oli ehtinyt poistua Pakistanista jo aiemmin samana päivänä. Maan presidentti Masoud Pezeshkian ilmoitti, ettei Teheran ryhdy ”uhkausten ja saarron alaisiin pakkoneuvotteluihin” ennen kuin Yhdysvallat purkaa laivastosaarron Iranin satamissa.

Hormuzinsalmen liikenne yhä lähes pysähdyksissä

Hormuzinsalmen meriliikenne on jumiutunut lähes kahden kuukauden sodan jälkeen. Maailman tärkeimmäksi öljyväyläksi luonnehdittu salmi välittää normaalisti noin viidesosan kaikesta maailman öljystä.

Maanantaina salmen läpi kulki yksi nesteytettyä maakaasua kuljettava tankkeri sekä muutamia rahtialuksia matkalla Omaniin ja Intiaan. Meriliikenneanalyysiä tarjoavan Windwardin mukaan lauantaina salmen ylitti yhteensä 19 alusta, kun tavanomainen volyymi on moninkertainen.

Painetta on kasvattanut myös Yhdysvaltain laivaston huhtikuun puolivälistä lähtien ylläpitämä saarto Iranin satamissa. Trumpin mukaan Yhdysvalloilla on salmessa ”täysi kontrolli” ja kauppa-alusten on saatava laivaston lupa väylän käyttöön.

Goldmanin näkemyksen mukaan markkinat ovat hinnoitelleet Hormuzinsalmen avautumisen aiemmin liian optimistisesti, mikä on pitänyt riskipreemion maaliskuun huipputasoja matalammalla. Maaliskuussa Brent hipoi useaan otteeseen 120 dollaria, mutta hinta valahti aina nopeasti takaisin.

Pidemmälle ulottuvat futuurit viittaavat siihen, että markkinat yhä odottavat hintojen normalisoituvan. Joulukuun Brent-futuurit hinnoiteltiin maanantaina noin 85,80 dollariin tynnyriltä.

Tarjontasokki ennätyksellinen

Goldmanin mukaan globaalit öljyvarastot supistuvat huhtikuussa ennätysvauhtia, 11–12 miljoonalla tynnyrillä vuorokaudessa. Persianlahden öljyntuotannon arvioidaan romahtaneen sotaa edeltävästä 26,4 miljoonan tynnyrin päivätasosta 11,9 miljoonaan tynnyriin.

Pankin laskelmissa öljymarkkina kääntyy viime vuoden 1,8 miljoonan tynnyrin päivittäisestä ylituotannosta peräti 9,6 miljoonan tynnyrin alijäämään tämän vuoden toisella neljänneksellä.

Pitkän aikavälin ”arpeutumiseksi” Goldman luonnehtii noin 500 000 tynnyrin päivittäistä kapasiteettimenetystä, joka selittyy ennen kaikkea Irakin tuotannon vaurioilla.

Kilpailijapankki Morgan Stanley päätyy hyvin samanlaisiin lukuihin. Sen ennusteessa Brentin keskihinta on tämän vuoden toisella neljänneksellä 110 dollaria, kolmannella 100 dollaria ja palaa 80 dollariin vasta vuoteen 2027 mennessä. Morgan Stanleyn perusskenaariossa Hormuzinsalmen vienti pysyy huhtikuussa matalalla tasolla, elpyy 70-prosenttisesti touko–heinäkuussa ja saavuttaa normaalitason lokakuussa.

Maailman suurin itsenäinen öljykauppayhtiö Vitol näkee tilanteen vieläkin ankarampana. Yhtiön toimitusjohtajan Russell Hardyn mukaan koko sodan aikaiset menetykset nousevat lopulta lähelle miljardia tynnyriä. Toistaiseksi tuotantoa on hänen arvionsa mukaan jäänyt saamatta 600–700 miljoonaa tynnyriä.

Aasian jalostamot leikkaavat rajusti tuotantoaan

Sodan jälkivaikutukset näkyvät erityisen voimakkaina Aasiassa, jonka jalostamot vastaavat noin 37 prosentista koko maailman jalostamotuotannosta. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan alueen kapasiteetin käyttö on laskemassa huhti- ja toukokuussa noin 28,5 miljoonaan tynnyriin vuorokaudessa maaliskuun 29,4 miljoonasta.

Aasialaiset jalostamot on optimoitu Lähi-idän keskirikkiselle raakaöljylle. Hormuzinsalmen sulkeuduttua jalostajat ovat joutuneet turvautumaan kevyempiin laatuihin, kuten yhdysvaltalaiseen WTI:hin sekä Länsi-Afrikan ja Kazakstanin öljyihin, jotka tuottavat selvästi vähemmän dieseliä ja lentopetrolia.

Konsulttiyhtiö Rystad Energyn analyytikon Nithin Prakashin arvion mukaan pelkkä raakaöljylaadun muutos voi pudottaa keskitisleiden tarjontaa 250 000–500 000 tynnyriä päivässä. Vientirajoitusten ja tuotantoleikkausten kanssa kokonaisvajaus voi nousta noin miljoonaan tynnyriin vuorokaudessa.

Singaporessa jalostamoiden käyttöaste on jo painunut alle 50 prosentin tavanomaisesta 70 prosentista, ja Etelä-Korean ja Japanin jalostamoiden käyttöasteen odotetaan laskevan 65 prosenttiin huhti- ja toukokuun vaihteessa.

Vaikutukset heijastuvat korkojen ja inflaation puolelle

Goldman varoittaa, että energiakustannusten nousun talousseuraukset ovat merkittävämmät kuin pelkkä öljyn pörssihinta antaa ymmärtää. Pankki nostaa esiin myös Yhdysvaltain mahdollisten öljyvientirajoitusten riskin, mikä levittäisi entisestään Brentin ja WTI:n välistä hintaeroa.

Yhdysvaltain bensiininhinnan keskiarvo oli sunnuntaina AAA:n tilastojen mukaan 4,10 dollaria gallonalta. Polttoaineen hinta on sodan alkamisen jälkeen kallistunut runsaat neljänneksen.

Pörssit ovat toistaiseksi reagoineet öljyrallin uuteen vaiheeseen poikkeuksellisen tyynesti. S&P 500 -indeksi ja Nasdaq Composite sulkivat perjantaina ennätyslukemiin vahvojen yritystulosten siivittäminä. Sijoittajat näyttävät yhä luottavan siihen, että neuvotteluyhteys saadaan palautettua.

Iran on yllättäen lähestynyt Yhdysvaltoja uudella ehdotuksella. Pakistanin välityksellä toimitetussa esityksessä Teheran tarjoaa tulitauon jatkamista pysyvämpään ratkaisuun pyrittäessä, mutta vaatii ydinaseneuvottelujen lykkäämistä siihen saakka, kunnes Yhdysvaltain laivastosaarto Iranin satamissa puretaan.


Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *