Sammon ensimmäisen vuosineljänneksen lukemat hajaantuvat kahtia. Vakuutusliiketoiminta venyi yli odotusten, mutta sijoitusmarkkinoiden voimakas heilunta painoi raportoidun nettotuloksen tappiolle.
Konsernin bruttomaksutulo nousi 3,75 miljardiin euroon vuotta aiemmasta 3,62 miljardista. Analyytikoiden konsensusennuste oli odottanut 3,80 miljardin euron tasoa, joten kärkilukema jäi niukasti alle ennusteen.
Vakuutusmaksutuotot kasvoivat sen sijaan 2,36 miljardiin euroon edellisvuoden 2,19 miljardista ja ohittivat näin ennustetut 2,33 miljardia.
Vakuutuksenoton kannattavuutta kuvaava underwriting-tulos, eli vakuutustoiminnasta sijoitustuottoja edeltävä tulos, kohosi 368 miljoonaan euroon vertailukauden 336 miljoonasta. Konsensus odotti 341 miljoonaa, joten poikkeama yhtiön eduksi oli liki kahdeksan prosenttia.
Yhdistetty kulusuhde, joka kertoo korvausten ja liikekulujen yhteenlasketun osuuden vakuutusmaksutuotoista, painui 84,4 prosenttiin edellisvuoden 84,6 prosentista. Toimintakulusuhteen kohennus 25,7 prosentista 24,8 prosenttiin viittaa kustannustehokkuuden paranemiseen, vaikka riskisuhde nousi hieman 58,9 prosentista 59,6 prosenttiin.
Tuloskunnon takana vaikutti useampi tekijä. Talvinen alkuvuosi vaihtui Pohjoismaissa neljänneksen loppupuolella selvästi suotuisampaan säähän, ja säähän liittyvät korvauskulut jäivät yhtiön omia arvioita matalammiksi. Lisäksi suurvahinkoja kirjattiin budjetoitua vähemmän.
Henkilöasiakkaat siivittivät kasvua, brittimarkkina pysyy kireänä
Henkilöasiakasliiketoiminta jatkoi konsernin kasvun moottorina kuuden prosentin vertailukelpoisella kasvutahdilla, ja kehitys oli myönteistä kaikissa Pohjoismaissa. Pelkät henkilövakuutukset venyivät yhdeksän prosentin kasvuun, ja näkyvin veto syntyi Norjassa ja Suomessa.
Ajoneuvovakuutuspuolella Ifin oma tuotemerkki kasvatti myyntiä kymmenen prosenttia. Ruotsin uusien autojen vaisu kysyntä kuitenkin rasitti edelleen Sammon white label -kumppanuuksia, joissa vakuutuksia myydään muiden brändien alla.
Britanniassa konserni onnistui kasvattamaan voimassa olevien vakuutussopimusten kantaa kolmella prosentilla. Markkina pysyy silti kovasti kilpailtuna, vaikka moottoriajoneuvojen hinnoitteluympäristö on viime kuukausina vakautunut. Yhtiö kertoo pitäytyvänsä valikoivassa myynnissä ja kurinalaisessa underwriting-toiminnassa.
Pohjoismaiden pk-yritysasiakkaissa vire jatkui hyvänä korkean asiakaspysyvyyden ja digitaalisen myynnin tukemana. Suuremmissa yritysasiakkuuksissa kova kilpailu sen sijaan painoi vuoden alun sopimusuusintoja.
Sampo hyötyi tosin jälleenvakuutuksen alenneista hinnoista, joiden takana ovat suotuisten markkinaolosuhteiden lisäksi yhtiön omat toimet suurten kiinteistöriskien karsimiseksi.
Ohjeistus nousee, takaisinostoihin 350 miljoonaa euroa
Vahvan vuoden alun nojalla Sampo päivitti tulosohjeistustaan ylöspäin. Konsernin underwriting-tuloksen odotetaan nyt asettuvan 1 525–1 625 miljoonan euron haarukkaan aiemman 1 485–1 600 miljoonan sijaan. Käytännössä kyse on kolmen ja yhdeksän prosentin välisestä vuosikasvusta.
Vakuutusmaksutuottojen ennakoidaan asettuvan 9,6–9,8 miljardiin euroon, kun aiempi haarukka oli 9,5–9,8 miljardia. Kasvu liikkuu kuuden ja kahdeksan prosentin välillä.
Yhtiö tiedotti samalla uudesta 350 miljoonan euron osakkeiden takaisinosto-ohjelmasta. Tästä 250 miljoonaa euroa pohjautuu vuoden 2025 operatiiviseen tulokseen, ja loput sata miljoonaa rahoitetaan helmikuussa toteutetulla NOBA Bank Groupin osakemyynnillä.
Sampo kertoo palauttaneensa nyt puolet vuoden 2024 pääomamarkkinapäivässä lupaamastaan enintään 500 miljoonan euron palautuksesta, joka liittyy vanhojen finanssisijoitusten myyntiin.
Solvenssi II -vakavaraisuussuhde, eli EU-säätelyn pääomavaatimusta peilaava suhdeluku, säilyi 174 prosentissa voitonjakokertymä ja uusi takaisinosto-ohjelma huomioiden. Velkaisuusaste oli 23,7 prosenttia. Sampo arvioi kestävänsä Tanskan korkeimman oikeuden työtapaturmavakuutuksia koskevan ratkaisun seuraukset olemassa olevin varauksin.
Pääomamarkkinat painoivat sijoituspuolta
Sijoitustoiminta veti raportoidun tuloksen pakkaselle. Nettorahoitustulos painui 276 miljoonaa euroa miinukselle, kun vertailukauden lukema oli 101 miljoonaa euroa plussalla. Tulos ennen veroja oli vain 28 miljoonaa euroa edellisvuoden 377 miljoonan sijaan, ja nettotulos jäi 46 miljoonaa euroa miinukselle.
Operatiivinen tulos, joka oikaisee markkinoiden heilahdusten kaltaiset kertaerät, kasvoi 17 prosentilla 347 miljoonaan euroon. Osakekohtainen operatiivinen tulos kohosi 13 senttiin vertailukauden 11 sentistä, kun raportoitu osakekohtainen tulos painui 2 senttiä miinukselle.
Konsernijohtaja Morten Thorsrud nosti markkinaheilunnan tarkasteluunsa. Hänen mukaansa neljänneksen merkittävin Sampoa koskettava vaikutus syntyi pääomamarkkinoiden volatiliteetista, joka heijastui suoraan nettorahoitustulokseen. Geopoliittisesta epävarmuudesta huolimatta operatiiviset vaikutukset Sampon liiketoimintaan ovat hänen mukaansa toistaiseksi olleet vähäisiä.
”Operatiiviset vaikutukset Sampoon ovat toistaiseksi olleet rajallisia”, Thorsrud kuvaa.
Konsernijohtaja kuitenkin korosti, että yhtiö seuraa tarkasti mahdollista korvausinflaation kiihtymistä, viitaten erityisesti Hormuzinsalmen häiriöiden mahdolliseen pitkittymiseen. Korvausinflaatiolla tarkoitetaan vakuutuskorvausten kustannusten nousua, joka voi seurata esimerkiksi varaosahintojen kallistumisesta. Hinnoittelukurin Thorsrud lupaa pitää myös sellaisessa skenaariossa.
Sammon seuraavaa tuloskatsausta odotetaan 12. elokuuta. Siihen mennessä sijoittajien huomio kiinnittyy erityisesti siihen, kantaako jälleenvakuutuksen alentuneiden hintojen tuoma hyöty Britannian moottoriajoneuvomarkkinan kilpailupaineen yli ja millaiseksi pohjoismainen vahinkokesä muodostuu.
