Konsulttiyhtiö PwC:n Global Infrastructure 2050 -tutkimus tuottaa vuoteen 2050 saakka ulottuvan ennusteen infrastruktuuriin kohdistuvista investoinneista. Ennuste kattaa yhdeksän pääsektoria alasektoreineen 45 maassa ja alueella, jotka edustavat lähes 90 prosenttia maailmantaloudesta. Tutkimus perustuu viimeisten 20 vuoden investointidataan ja mallintaa tulevia investointeja taloudellisten sekä poliittisten tekijöiden pohjalta.
Tutkimuksen mukaan kumulatiivisten globaalien investointien ennustetaan yltävän peräti 151 biljoonaan dollariin koko ajanjaksolla. Reaalisesti tarkasteltuna ennuste viittaa siihen, että globaalit investoinnit infrastruktuuriin ovat seuraavien 25 vuoden aikana kaksinkertaiset verrattuna edellisiin 20 vuoteen.
Pohjoismaissa kumulatiivisten investointien ennustetaan nousevan vuosina 2025–2050 noin 2 400 miljardiin dollariin, mikä on lähes 80 prosenttia enemmän kuin edeltävien 20 vuoden aikana.
”Kehittyneet maat modernisoivat liikenne-, energia- ja teollisuusjärjestelmiään vastatakseen tekoälyn, sähköistymisen ja kaupungistumisen vaatimuksiin. Pohjoismaissa investointien määrää selittävät energiasiirtymä, digitalisaatio, olemassa olevan infrastruktuurin uudistaminen ja väestörakenteen muutos”, PwC Suomen Operations-konsultoinnin johtaja Pekka Pesonen taustoittaa.
Pesosen mukaan Suomessa korostuvat erityisesti liikenne, energia sekä sosiaalinen infrastruktuuri, kuten koulutus ja terveydenhuolto, jotka muodostavat yhdessä 70 prosenttia vuoteen 2050 ulottuvista investoinneista.
Liikenne ja energia suurimmat investointikohteet
Tutkimus osoittaa, että liikenne ja energia ovat jatkossakin suurimmat investointikohteet ja muodostavat noin puolet globaaleista infrastruktuuriin tehtävistä investoinneista vuoteen 2050 saakka. Kun liikenneverkostot modernisoituvat ja kaupungit kasvavat, vuotuiset investoinnit liikenteeseen kasvavat 1,4 biljoonasta dollarista 2,4 biljoonaan dollariin vuonna 2050.
Vuotuinen investointi energiainfrastruktuuriin kasvaa puolestaan 631 miljardista dollarista 1,1 biljoonaan dollariin vuonna 2050.
Infrastruktuuriin tehtävien investointien nopeiten kasvava sektori on tutkimuksen mukaan puolustus. Geopoliittisten riskien vauhdittamina vuotuiset investoinnit fyysisiin kohteisiin, kuten kasarmeihin, yli kaksinkertaistuvat vuoteen 2050 mennessä. Suomessa vastaava kasvu on 95 prosenttia.
Tekoälyn aikakausi on vauhdittanut datakeskuksiin kohdistuvaa investointibuumia. Tämä tarkoittaa rakentamisen lisäksi investointeja sähkö-, data- sekä energialiityntöihin ja vauhdittaa laajemmin siirtoverkkojen investointeja.
Tutkimus osoittaa, että vuoteen 2027 mennessä vuotuiset datakeskusinvestoinnit yli tuplaantuvat, ja vuosina 2024–2032 ne ylittävät jo 1,5 biljoonaa dollaria.
Tätä seuraa vaihe, jossa keskitytään olemassa olevan rakennuskannan käytön, tehokkuuden ja energiaratkaisuiden kehittämiseen.
”Euroopassa infrastruktuuriin tehtäviä investointeja ohjaa nyt yhä vahvemmin resilienssi. Energian saatavuus, toimitusketjujen luotettavuus, puolustuskyky ja digitaalinen kapasiteetti ovat nousseet tehokkuuden ja kustannusten rinnalle investointipäätösten keskeisiksi perusteiksi. Pohjoismaissa tämä näkyy erityisesti energiasiirtymässä ja datakeskusinvestoinneissa”, Pesonen sanoo.
Alueellinen kehitys eriytyy
Tutkimuksen mukaan Aasian ja Tyynenmeren alue säilyy globaalin infrastruktuuritoiminnan moottorina kaupungistumisen, teollisen laajentumisen sekä sähkö- ja digiverkkojen nopean rakentamisen vauhdittamana. Vuoteen 2050 mennessä alue muodostaakin yli puolet kaikista globaaleista investoinneista.
Nopeinta kasvuvauhti on puolestaan Afrikassa, jossa kasvua selittävät väestörakenteen muutokset ja merkittävät infrastruktuurivajeet.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ollaan siirtymässä uudistumisen kauteen, kun ikääntyvät liikenne-, energia- ja vesijärjestelmät vaativat laajamittaista modernisointia.
Suomessa liikenne on suurin infrastruktuuriin tehtyjen investointien sektori: siihen ennustetaan kohdistuvan vuosina 2025–2050 noin 78 miljardin dollarin investoinnit, mikä vastaa yli neljännestä Suomen kokonaisinvestoinneista.
”Vahvuuksiamme ovat puhdas sähkö, vakaa yhteiskunta ja korkea digitaalinen valmius, mutta investointien toteutuminen edellyttää toimivaa luvitusta, riittävää rakentamisen kapasiteettia sekä muutosta kokonaisenergiajärjestelmässä. Integroidumme jatkossa vahvemmin eurooppalaiseen energiainfrastruktuuriin, pohjoismaiseen logistiikkaverkostoon ja Itämeren alueen puolustusrakenteeseen”, Pesonen toteaa.
Energiasiirtymä on infrabuumin keskeisin moottori
Pörssisijoittajan kannalta olennainen kysymys on, ketkä saavat siivunsa tästä valtavasta infrainvestointien rahavirrasta.
Sähköverkkojen vahvistaminen ja merituulivoiman liittäminen verkkoon ovat ennusteen näkyvimpiä veturisektoreita. Tanskalainen NKT on Euroopan suurimpia korkeajännitekaapelien valmistajia, ja sen merikaapeliprojektit linkittyvät suoraan offshore-tuulivoiman kasvuun.
Tukholman pörssissä noteerattu ABB on hyötynyt sähköistyksestä laajalla rintamalla. Konsernin sähköistyssegmentti on noussut viime vuosina kasvun kärkeen niin teollisuusasiakkaissa kuin sähkönjakelussa.
Voimalapuolella suomalainen Wärtsilä on profiloitunut joustavien sähköntuotantoratkaisujen ja akkuvarastojen toimittajaksi. Uusiutuvan tuotannon kasvaessa juuri tasausvoima ja varastointi ovat sähköjärjestelmän pullonkauloja.
Tuulivoimassa Tanskasta löytyy kaksi merkittävää nimeä. Vestas on maailman suurimpia turbiinivalmistajia, kun taas Ørsted on noussut yhdeksi Euroopan suurimmista merituulivoiman rakennuttajista ja operaattoreista. Molempien viime vuodet ovat olleet kannattavuusongelmien sävyttämiä, mutta tilauskannan pituus puoltaa pitkäjänteistä näkökulmaa.
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurin tuottaja on suomalainen Fortum. Sähkönkulutuksen ennustettu kasvu ja päästöttömän tuotannon hinnoittelu tukevat sen tuotantosalkkua suoraan.
Rakentajat ja teollisuus saavat tilauskirjansa täyteen
Liikenneinvestoinnit ja sosiaalinen infrastruktuuri jakavat työtä erityisesti pohjoismaisille rakennustaloille. Ruotsalainen Skanska on alueen suurimpia ja toimii vahvasti tie- ja siltaprojekteissa.
Suomalainen YIT sai mittavan toimialajärjestelyn jälkeen profiilin nimenomaan infrarakentajana. Vastaavasti NCC ja Peab hyötyvät erityisesti Ruotsin pitkän aikavälin liikenneinvestoinneista. Norjasta listalle nousee Veidekke, joka kilpailee samasta urakkasalkusta.
Maanrakennus- ja kaivosalan kalustossa ruotsalaiset Sandvik ja Epiroc ovat alansa maailman suurimpia. Atlas Copco puolestaan myy kompressoreita ja teollisuustyökaluja, joita työmaat ja tehtaat tarvitsevat lähes poikkeuksetta.
Suomalainen Metso asettuu samaan arvoketjuun kivenmurskaus- ja kaivosteknologiallaan. Sen koneilla murskataan ja prosessoidaan niitä metalleja ja mineraaleja, joita sähköverkot, akut ja tuulivoimalat tarvitsevat raaka-aineikseen.
Satama- ja logistiikkapuolella Konecranes ja Cargotec nojaavat siihen, että tavaravirrat kasvavat ja satamia automatisoidaan kiihtyvällä tahdilla.
Digitalisaatio ja teräs jakavat loppupotin
Pohjoismaisia puhtaita digitalisaatiopelejä on pörssissä vähän. Tietoevry on alueen suurin IT-palvelutalo, jonka asiakkaina ovat muun muassa julkinen terveydenhuolto sekä pankit useissa pohjoismaissa.
Tietoliikennepuolella Telia rakentaa 5G- ja kuituverkkojaan vielä vuosien ajan. Operaattoribisnes ei ole kasvuyhtiön profiilissa, mutta verkkoinfrastruktuurin uusiminen sitoo investointeja vuosittain.
Vihreän teräksen kärkijoukoissa ovat ruotsalais-suomalainen SSAB ja suomalainen Outokumpu. Mikäli pohjoismaihin oikeasti rakennetaan PwC:n mallintamia infraputkia, voimaloita ja kiskoja, materiaalitilaukset löytävät tiensä myös niiden tuotantolaitoksiin.
Ennuste ei silti tarkoita automaattisia tuottoja sijoitussalkkuun. Infrahankkeisiin liittyy kiinteähintaisten urakoiden riskejä, korkotason herkkyyttä sekä päätöksenteon viiveitä. Esimerkiksi merituulivoima on jo osoittanut, kuinka nopeasti komponenttikustannusten nousu voi nakertaa projektien kannattavuuden.
Lisäksi kasvunäkymiä leivotaan jo nyt osakkeiden hintoihin.
