Kun Revolut esittäytyi Suomessa vuonna 2018, käyttäjiä oli noin 5 000 ja lupaus oli sitäkin suurempi, sillä yhtiön silloinen Pohjoismaiden-johto kertoi aikovansa syrjäyttää perinteiset pankit.
Seitsemän vuotta myöhemmin retoriikka näyttää osin lunastetulta. Syksyllä 2025 yhtiö ilmoitti ylittäneensä kahden miljoonan käyttäjän rajan Pohjoismaissa, kun mukaan lasketaan Ruotsi, Norja, Tanska ja Suomi. Kasvua vuoden 2023 lopusta kertyi yli 120 prosenttia.
Ero kotimaisiin toimijoihin näkyy jo latauskaupoissa. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä Revolut oli latausmäärillä mitattuna Pohjoismaiden suosituin finanssisovellus ja jätti taakseen niin ruotsalaisen Klarnan kuin Nordean mobiilisovelluksen.
Globaali kasvu on häikäisevää. Maailmanlaajuisesti Revolutilla oli loppuvuonna 2025 yli 65 miljoonaa asiakasta, ja alkuvuodesta 2026 luku ylitti 70 miljoonaa.
Marraskuussa 2025 yhtiö arvostettiin 75 miljardin dollarin arvoiseksi. Vuonna 2024 liikevaihto kasvoi 72 prosenttia neljään miljardiin dollariin ja nettotulos kohosi noin miljardiin dollariin, mikä teki näkyväksi sen, että neopankkiliiketoiminta voi olla myös kannattavaa.
Suomen tarkkaa asiakaslukua yhtiö ei erottele. Pohjoismaat niputetaan markkinointiviesteissä yhdeksi alueeksi, ja kotimaan mittakaava hahmottuu paremmin viranomaisaineistosta. Verohallinnon mukaan ulkomaisten neopankkien asiakasmäärä Suomessa kuusinkertaistui vuosina 2020–2024, 36 000 asiakkaasta yli 200 000:een. Valtaosa näistä asiakkaista on suomalaisia, jotka käyttävät ulkomaille rekisteröityä pankkia.
Kasvun moottori on harvinaisen helppo nimetä. Revolut rakennettiin alusta asti valuutanvaihdon ympärille: sovellus käyttää pankkien välistä kurssia ja jättää perinteisten pankkien valuuttamarginaalin pois, mikä tekee ulkomaan maksamisesta ja matkustamisesta selvästi halvempaa. Tilin saa auki muutamassa minuutissa puhelimella, ilman konttorikäyntiä.
Käyttäjäkunta on pitkään ollut leimallisesti tietynlainen. Revolutin ydinasiakas on matkustaja, verkkokaupassa eri valuutoilla ostava kuluttaja tai nuori, jolle sovellus toimii perinteisen pankkitilin rinnalla kakkostilinä.
Viime vuosina yhtiö on laajentanut osake- ja kryptokauppaan, mikä on tuonut mukaan myös sijoittamisesta kiinnostuneita.
Sovellusta ei silti edelleenkään saa suomeksi, mikä istuu huonosti yhtiön puheisiin täyden palvelun yleispankista.
Mikä neopankki oikeastaan on?
Revolut on niin sanottu neopankki. Neopankki tarkoittaa digitaalisesti toimivaa pankkia, jolla ei ole perinteistä konttoriverkkoa. Asiakkuus avataan verkossa, asiointi tapahtuu sovelluksessa, eikä fyysistä toimipistettä ole.
Revolutin lisäksi neopankeiksi luetaan esimerkiksi saksalainen N26 ja brittiläinen Wise.
Konttorin puute ei ole ainoa ero perinteiseen pankkiin. Moni neopankki on rekisteröity toiseen EU-maahan ja tarjoaa palvelujaan Suomeen unionin sisämarkkinasääntelyn turvin.
Liettuaan on 2020-luvulla perustettu poikkeuksellisen paljon neopankkeja, mitä Verohallinto selittää maan houkuttelevalla lupapolitiikalla.
Revolut on kulkenut tätä reittiä järjestelmällisesti. EU:n pankkitoimiluvan se sai Liettuan kautta jo vuonna 2018, täyden toimiluvan Euroopan keskuspankilta vuonna 2021 ja brittiläisen pankkiluvan kesällä 2024. Asiakkaiden talletuksia suojaa 100 000 euron talletussuoja.
Rakenteella on seuraus, joka näkyy vasta valvonnan puolella. Suomessa toimivia pankkeja valvoo Finanssivalvonta, mutta moni neopankki ei pidä itseään rahoituslaitoksena eikä siksi ilmoita varoistaan Suomeen. Käytännössä nopeasti kasvava rahaliikenne tapahtuu osin kotimaisen viranomaiskatseen ulottumattomissa.
Verottajan toinen näkymä kasvuun
Revolutin tarina on kasvukertomus. Sen rinnalle asettuu vähemmän mainostettu näkymä, ja sen taustalla on Revolutin juridinen rakenne. Yhtiö operoi Suomessa liettualaisella pankkitoimiluvalla, ja sen asiakkaiden tilinumerot alkavat Liettuan maatunnuksella.
Kesäkuussa 2026 Verohallinto julkaisi selvityksen, joka antoi neopankkien suosiolle uuden mittaluvun. Analyysissä tarkasteltiin yhden suosituimman neopankin suomalaisasiakkaita, ja ensimmäisen otannan perusteella yli 10 prosentilla heistä havaittiin kytköksiä harmaaseen talouteen. Yle ja Helsingin Sanomat ovat nimenneet kyseisen pankin Revolutiksi.
Miksi neopankit kiinnostavat väärinkäyttäjiä?
Harmaan talouden torjunnan johtaja Tarja Valsi Verohallinnosta kuvaa mekanismin selkeästi. Koska tili avataan aina verkossa, epärehellinen toimija voi syöttää väärennettyjä tietoja tai dokumentteja.
Neopankeilla ei ole pääsyä viranomaisrekistereihin, joten ne eivät pysty varmentamaan annettuja tietoja. Niinpä esimerkiksi ulosotossa tai liiketoimintakiellossa oleva voi jatkaa toimintaansa estoitta.
Tilirakennetta voi käyttää myös varallisuuden piilottamiseen. Kun varsinainen rahaliikenne ohjataan neopankin tilille, perinteisen pankkitilin saldo voi näyttää vähäiseltä, jolloin toimija pyrkii vakuuttamaan Verohallinnon, Ulosottolaitoksen tai Kelan vähävaraisuudestaan.
Nopeat kansainväliset siirrot ja väylä muuntaa euroja kryptovaluutaksi tekevät kansallisten viranomaisten työstä entistä hankalampaa.
Valvonta ei ole pysynyt vauhdissa, vaikka yrityksiä on. Neopankit ovat saaneet eurooppalaisilta valvojilta vuosina 2024–2025 jopa 30–50 miljoonan euron sanktioita, ja erityisesti Liettuan pankkivalvoja on perunut toimilupia sekä jakanut varoituksia.
Verohallinnon havaintojen mukaan toimet eivät kuitenkaan ole vähentäneet rikollisten kiinnostusta.
Valsi peräänkuuluttaakin viranomaisille parempia työkaluja, jotta verotulot voidaan turvata vielä 2030-luvulla.
Sillä välin Revolut suunnittelee Pohjoismaiden strategista keskusta Ruotsiin ja tavoittelee kolmea miljoonaa käyttäjää alueella vuoden 2026 loppuun mennessä, jolloin asiakkaita olisi joka kymmenes pohjoismaalainen.
Verottaja ja pankki mittaavat samaa kasvua, mutta eri kelloilla.
Lue myös tämä: Miksi pankit eivät lainaa pienyrittäjälle?
