Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi katsoo, että Suomen verokeskustelussa sivuutetaan liian usein kansainväliset kokemukset. Järjestön mukaan naapurimaa tarjoaa Suomelle valmiin esimerkin.
”Ruotsi luopui perintö- ja lahjaverosta jo vuosikymmenten takaa, ja vaikutukset ovat olleet myönteiset yritysten kasvuun ja omistajuuden säilymiseen. Ei ole mitään syytä, miksei vastaava kehitys olisi mahdollinen myös Suomessa”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemen mukaan nykyinen perintö- ja lahjaverotus hidastaa investointeja ja vaikeuttaa erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdoksia. Pitkällä aikavälillä se näkyy hänen mukaansa heikkenevänä kasvuna ja kotimaisen pääoman vähenemisenä.
”Suomi on pääomaköyhä maa, jossa jokainen investoitu euro on tärkeä. Verotus ei saa ohjata pääomia pois yritystoiminnasta tai pahimmillaan maan rajojen ulkopuolelle”, Romakkaniemi toteaa.
Keskuskauppakamari korostaa, että mahdollinen uudistus on toteutettava hallitusti ja ennakoitavasti. Tavoitteena on järjestön mukaan järjestelmä, joka kannustaa investointeihin, omistajuuteen ja pitkäjänteiseen yrittäjyyteen.
”Kyse ei ole yksittäisestä verosta, vaan siitä, millaiset edellytykset Suomessa on kasvattaa yrityksiä ja luoda työpaikkoja. Ruotsi on näyttänyt, että oikeilla valinnoilla omistajuutta ja kasvua voidaan vahvistaa. Suomen ei kannata jäädä kehityksestä jälkeen”, Romakkaniemi sanoo.
Ruotsi luopui verosta yli kaksi vuosikymmentä sitten
Ruotsin valtiopäivät päätti vuonna 2004 luopua perintö- ja lahjaverosta, ja muutos tuli voimaan vuoden 2005 alusta. Päätöstä ajoi sosiaalidemokraattinen pääministeri Göran Persson, ja se hyväksyttiin yli puoluerajojen.
Verosta luopuminen ei jättänyt suurta aukkoa valtion kassaan. Perintö-, lahja- ja varallisuusverot tuottivat tuolloin enää noin 0,7 prosenttia Ruotsin kaikista verotuloista.
Perittyä varallisuutta ei jätetty kokonaan verottamatta. Perinnön arvonnousu tuli verolle vasta omaisuutta myytäessä, kun luovutusvoittoverotusta kiristettiin. Norja teki vastaavan ratkaisun vuoden 2014 alusta.
Uudistuksen keskeisenä perusteena olivat perheyritysten sukupolvenvaihdokset. Kun jatkajan ei tarvinnut rahoittaa veroa yrityksen varoista, omistuksen siirto seuraavalle polvelle helpottui.
Ruotsalaisessa keskustelussa uudistuksen on arvioitu pitäneen menestyneet yrittäjät ja heidän pääomansa kotimaassa. Tukholman kauppakorkeakoulun tutkimusta on esitetty todisteena kasvuvaikutuksista, ja veroasiantuntija Anders Ydstedt on nostanut esiin, että dollarimiljardöörien määrä miljoonaa asukasta kohden moninkertaistui verosta luopumisen jälkeen.
Suomessa verotus kiristyi vuosien mittaan
Suomen perintö- ja lahjaverotus perustuu yhä vuonna 1940 säädettyyn lakiin. Veroa maksetaan kahden veroluokan mukaan, joista lähiomaisten luokassa aste on 7–19 prosenttia ja muiden saajien luokassa 19–33 prosenttia.
Vuoden 2026 alusta verotettavan perintöosuuden alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Samalla verotettavan lahjan alaraja nousi 5 000 eurosta 7 500 euroon ja verovapaan koti-irtaimiston arvo 4 000 eurosta 7 500 euroon.
Puoliso saa vähentää perintöosuudestaan 90 000 euroa ja alle 18-vuotias rintaperillinen 60 000 euroa. Vero on progressiivinen, ja se lasketaan jokaiselle perilliselle erikseen tämän oman osuuden perusteella.
Yritysvarallisuudelle on oma huojennuksensa. Jos perillinen jatkaa yritys- tai maataloustoimintaa, verotettavaa arvoa voidaan pienentää huomattavasti, parhaimmillaan noin 60 prosenttia.
Perintövero ei ole valtiolle vähäpätöinen tulonlähde. Vuonna 2019 perintö- ja lahjaveron tuotto oli noin 750 miljoonaa euroa, josta perintöveron osuus oli reilut 620 miljoonaa.
Veroasteikot pysyivät muuttumattomina vuodesta 2009 aina vuoden 2026 kevennyksiin asti. Käytännössä verotus kuitenkin kiristyi hiljalleen, kun tulot ja hinnat nousivat mutta euromääräiset rajat pysyivät paikallaan.
Poistoa on yritetty toistuvasti, mutta hallitus ei ole edennyt
Perintöverosta luopuminen on ollut Suomessa toistuva kiistakapula. Erityisesti kokoomus on pitkään tavoitellut veron poistamista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla, joka maksettaisiin vasta perityn omaisuuden myynnin yhteydessä.
Kansalaiset ovat ottaneet asiaan kantaa suoraankin. Vuonna 2017 vireille pantu kansalaisaloite perintö- ja lahjaverosta luopumiseksi ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan ja eteni eduskunnan käsittelyyn.
Nykyisessä Petteri Orpon hallituksessa aihe jakaa puolueita. Kokoomus ja RKP suhtautuvat poistoon myönteisesti, mutta kirjausta hallitusohjelmassa ei ole, eikä sovintoa syntynyt vuoden 2025 kehysriihessä.
Perussuomalaiset on vastustanut poistoa. Valtiovarainministeri Riikka Purra on sanonut keventävänsä mieluummin työn verotusta.
Hallitus myös selvitti koko verosta luopumista, mutta päätyi pitämään sen voimassa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan poistolle ei löytynyt riittäviä taloudellisia perusteita.
Korvaavan mallin ongelmat ovat nousseet esiin myös poiston kannattajien puolelta. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on huomauttanut, että Ruotsin tapaan toteutettu luovutusvoittovero voisi kiristää monen tavallisen perinnönsaajan verotusta. Luovutusvoittovero peritään omaisuuden arvonnoususta 30–34 prosentin mukaan, kun perintövero on sukulaisuudesta riippuen usein tätä matalampi.
Veroasiantuntijoiden ja ekonomistien parissa perintöveroa on pidetty verrattain toimivana verona. Sen puolustajat huomauttavat, että vero kohdistuu vastikkeetta saatuun varallisuuteen ja että sen tuottama satojen miljoonien tulo olisi korvattava jostakin.
Kokoomus ei ole tavoitteestaan luopunut. Puheenjohtaja Orpo linjasi kesäkuussa puoluekokouksessa, että puolue tähtää perintö- ja lahjaverosta luopumiseen, jos se on hallituksessa myös ensi vaalikaudella. Ratkaisu siirtyy siten käytännössä seuraavien eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.
