Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veropolitiikka pyrkii kannustamaan työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan.
”Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia”, Lehtinen toteaa.
Hallitus keventää pieni- ja keskituloisten työn verotusta 520 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen ja sen lisäksi 125 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen, kasvattamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta. Näiden kevennysten vaikutusta heikentää kuitenkin muun muassa työttömyysvakuutusmaksujen nouseminen ensi vuonna.
Hallitus myös alentaa ylintä marginaaliveroastetta noin 52 prosenttiin.
Ylimmän marginaaliveron alentamisesta aiheutuvan verotuottomenetyksen pienentämiseksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehdään täysimääräisenä.
Lehtisen mukaan tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen ja korkeimpien marginaaverojen laskeminen. Suomessa toteutetaan hänen mukaansa vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan.
”On jo korkea aika kohtuullistaa erityisen ankaria ylimpiä marginaaliveroja myös Suomessa.”
Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin.
Esimerkiksi 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyisestä 59,3 prosentista 52,3 prosenttiin.
Kokonaisuutena useimpien palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna hieman. Esimerkiksi 3000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,5 prosenttiyksikköä ja 4000 euroa kuukaudessa ansaitsevan 0,2 prosenttiyksikköä.
Muiden veroratkaisujen osalta perintöveroasteikon alarajan korottaminen on erityisen myönteinen esitys. Veronmaksajat on jo pitkään ajanut alarajan korottamista, sillä se on ollut ennallaan jo vuodesta 2009 alkaen.
Vuoden 2026 alusta alaraja korotetaan vihdoin 20 000 eurosta 30 000 euroon. Myös perintöveron kymmenen vuoden maksuajalta perittävän koron kohtuullistaminen on Veronmaksajien ajama parannus.
”Erinomaista, että näihin esiin nostamiimme perintöveron ongelmiin viimeinkin tartutaan ja hieman helpotetaan perillisten tilannetta”, Lehtinen toteaa.
Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan vie verotusta pelkästään hyvään suuntaan.
Veronmaksajien mukaan esimerkkejä tästä ovat työhuonevähennyksen poistaminen ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen säätäminen erikseen vähennyskelvottomiksi menoiksi. Järjestön mukaan nämä muutokset rikkovat suomalaisen tuloverotuksen yhtä keskeistä periaatetta, jonka mukaan tuloja verotetaan vasta niiden hankintaan kohdistuvien kustannusten vähentämisen jälkeen.
”Tuloverotuksessa ollaan nyt avaamassa huolestuttava portti. Tällaiset verosanktiot eivät sovi luontevasti suomalaiseen tuloverotukseen”, katsoo Lehtinen.
Lehtinen pitää positiivisena budjettiriihessä päätetyn miljardin euron lisäsopeutuksen kohdistumista valtaosin menosäästöihin. Muun muassa alkoholiin ja tupakkaan kohdistuvia haittaveroja aiotaan korottaa kuitenkin hieman osana sopeutustoimia.
”Haittaverojen pieni korotus on ymmärrettävä kohde, kun verotusta joiltakin osin kiristetään.”
Eläkkeensaajien osalta hallituksen verolinjaus jäi vielä osin epäselväksi.
”Eläkkeensaajia on kohdeltava ratkaisussa oikeudenmukaisesti, eikä kenenkään verotus saa ainakaan kiristyä”, korostaa Lehtinen.
