Hallituksen veroratkaisut ja Kela-korvausten nostot eivät saa ymmärrystä Suomen Ekonomien pääekonomistilta.
Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämajan mukaan hallituksen budjettiriihen sopeutustoimet ovat välttämättömiä, mutta vaihtoehtoisia toimia olisi ollut löydettävissä.
Erämajan mukaan hallitus tarjoili kylmää kyytiä etenkin korkean tuottavuuden palkansaajille.
”Palkansaajien veroprogression kiristymiselle ei löydy ymmärrystä. Viimeaikainen taloustutkimus on osoittanut, että kireät rajaveroasteet heikentävät talouskasvua ja voivat siten jopa vähentää ansiotuloverotuksen verokertymää. Ruotsissa tämä ymmärrettiin jo vuosia sitten, mutta Suomessa kehitys kulkee edelleen päinvastaiseen suuntaan”, Erämaja ihmettelee.
Veroratkaisut iskevät pääekonomistin mukaan palkansaajien ostovoimaan myös kotitalousvähennyksen mittavien leikkausten kautta.
”Samalla kun työnteon kannusteita heikennetään veroprogressiota kiristämällä, kiristyy monen palkansaajan tosiasiallinen verorasite kotitalousvähennyksen leikkausten myötä. Näinkin mittavat veronkiristykset ovat pahasti ristiriidassa hallitusohjelman lupauksen kanssa lisätä työnteon kannusteita.”
Verotuksen progressio Suomessa korkea
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin.
Progressiivinen verotus tarkoittaa verotusjärjestelmää, jossa veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. Toisin sanoen, mitä enemmän verovelvollinen ansaitsee, sitä suuremman prosenttiosuuden tuloistaan hän maksaa veroina.
Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta lähes 50 euroa menee veroihin.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot.
Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on Suomessa reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein verottaja.
Kritiikkiä Kela-korvauksille
Julkisen talouden vaikeassa tilanteessa tulisi välttää uusia menolisäyksiä etenkin, jos niillä ei onnistuta saavuttamaan haluttua vaikutusta.
Hyvänä esimerkkinä Erämajan mukaan tästä ovat Kela-korvaukset, joihin hallitus panostaa kautensa aikana 400 miljoonaa euroa lisää. Hallitus nosti Kela-korvausten kertasummia vuoden alusta alkaen siten, että yksityislääkärin vastaanottokäynnistä korvataan nyt 30 euroa, kun aiemmin siitä korvattiin kahdeksan euroa.
Erämajalta ei ymmärrystä Kela-korvausten nostolle löydy. Hänen mukaansa korotukset ovat osoittautuneet tehottomaksi tavaksi lisätä yksityisten lääkäripalvelujen käyttöä.
”Veroprogression kiristämistä ei olisi tarvinnut tehdä, jos Kela-korvausten lisärahoitus olisi jätetty pois budjetista. Tai vähintäänkin sillä olisi voitu kaunistella yli 12 miljardin euron alijäämäistä budjettia”, Erämaja toteaa.
Myös yritystuet vaativat syvempää perkausta, pääekonomisti esittää. Erämaja toivookin, että ensi kevään kehysriihessä yritystukikokonaisuutta sekä Kela-korvauksia tarkasteltaisiin vielä uudelleen.
Hallituksen toimet ansaitsevat myös kiitosta.
”Vaikka budjetin osalta ilon aiheet ovat vähissä, niin kyllä hallitukselle täytyy antaa myös tunnustusta. Julkisen talouden syöksykierre on saatava pysähtymään ja tähän hallitus edelleen määrätietoisesti pyrkii. Vaikean tilanteen keskellä sitoutuminen tuotekehityspanostuksiin viestii siitä, että kasvun merkitystä ei ole täysin unohdettu”, Erämaja toteaa.
