Hallitus esittää ensi vuoden talousarvioesityksessä verotuksen muutoksia, joiden muutokset vaikuttavat toteutuessaan monen suomalaisen verotukseen. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen ehdotukset, veromuutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa.
Työn verotusta kevennetään yhteensä noin yhdellä miljardilla eurolla vuonna 2026. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä noin 620 miljoonalla eurolla. Työtulovähennyksen lapsikorotusta korotetaan 100 miljoonalla eurolla.
Ylin marginaaliveroaste alennetaan noin 52 prosenttiin, ja tästä aiheutuvan verotuottomenetyksen pienentämiseksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylimpien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehdään täysimääräisenä.
Ylimpien marginaaliverojen alentamisen teknisestä toteutustavasta seuraavaa eläketulon verotuksen kiristymistä pienennetään lieventämällä eläketulon lisäveroa.
Veronkevennysten rahoittamiseksi hallitus tiivistää veropohjaa eli käytännössä tämä tarkoittaa useiden verovähennysten poistamista.
| Verotettava ansiotulo, euroa | Vero alarajan kohdalla, euroa | Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
|---|---|---|
| 0–22 000 | 0,00 | 12,64 |
| 22 000–32 600 | 2 780,80 | 19,00 |
| 32 600–40 100 | 4 794,80 | 30,25 |
| 40 100–52 100 | 7 063,55 | 33,25 |
| 52100– | 11 053,55 | 37,50 |
Työhuonevähennys poistuu
Hallitus esimerkiksi aikoo poistaa palkansaajien työhuonevähennyksen. Toteutuessaan se tarkoittaa, että veronmaksaja ei voi enää hakea työhuonevähennystä, jos hän tekee töitä kotona tai vapaa-ajan asunnolla.
Vuodelta 2023 työhuonevähennystä haki liki 400 000 henkilöä ja sitä myönnettiin 343 miljoona euroa.
”Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, työhuonevähennystä ei enää voi lisätä vuoden 2026 verokortille. Sen sijaan vuodelta 2025 työhuonevähennystä voi vielä hakea esitäytetyllä veroilmoituksella, joka täytetään keväällä 2026”, sanoo Verohallinnon johtava asiantuntija Mia Keskinen.
Palkkatuloja saaville myönnetään kuitenkin myös jatkossa automaattisesti 750 euron suuruinen tulonhankkimisvähennys. Jos tulojen hankkimisesta aiheutuvat kulut, kuten ammattikirjallisuus tai etätyöläisen nettiyhteyden maksu, jäävät alle 750 euroon vuodessa, kuluja ei kannata lisätä verovähennyksiin.
Työmarkkinajärjestön jäsenmaksua ei enää saa vähentää
Hallitus esittää myös, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ei voisi enää vähentää verotuksessa. Vuonna 2023 yli 2 miljoonaa henkilöä sai työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksuista verovähennystä yhteensä 580 miljoonalla eurolla.
”Lakiesityksen mukaan työttömyyskassan maksut saisi kuitenkin myös jatkossa vähentää verotuksessa. Työttömyyskassat ilmoittavat nämä Verohallinnolle jatkossakin vuosi-ilmoituksella, jolloin ne tulevat valmiiksi henkilöiden esitäytetyille veroilmoituksille”, Keskinen sanoo.
Työsuhdepyöräetu ei jatkossa olisi työntekijälle verovapaa.
Työsuhdepolkupyöräedun verovapaus poistuu vain niiltä sopimuksilta, jotka on solmittu kevään 2025 kehysriihen jälkeen. Siten muutos koskee työsuhdepyöriä, joista on sovittu kuluvan vuoden 24. huhtikuussa tai sen jälkeen.
Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet polkupyöräedun käyttöönotosta ja jompikumpi on tehnyt pyörän tilaussopimuksen viimeistään 23. huhtikuuta, etu säilyy verovapaana koko sopimuskauden ajan, kuitenkin enintään siihen asti, kun edun käyttöönotosta on kulunut viisi vuotta.
Jos työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet työsuhdepyöräetuun 23. huhtikuuta tai sitä ennen, pyöräetu säilyy hallituksen esityksen mukaan verovapaana sopimuskauden loppuun saakka, kuitenkin enintään viisi vuotta edun käyttöönotosta.
Enemmän lahjoja ja perintöä verovapaasti
Hallitus esittää, että lahjojen ja perintöjen verovapaata osuutta nostetaan.
Ensi vuodesta lähtien yksityishenkilö voisi lahjoittaa toiselle henkilölle verovapaasti 7 499 euroa kolmen vuoden välein. Tällä hetkellä verovapaa määrä on 4 999 euroa.
Hallituksen esityksen mukaan perinnöstä ei tarvitsisi maksaa veroa, jos perittävän omaisuuden arvo on alle 30 000 euroa. Verovapaa osuus on perijäkohtainen eli jokainen perijä maksaisi perintöveroa vasta perinnöstä, jonka arvo on vähintään 30 000 euroa. Tällä hetkellä raja on 20 000 euroa. Verovapaan perinnön määrä määräytyy sen mukaan, milloin perittävä on kuollut.
Hallitus ehdottaa myös, että perintöveron viivästyskorkoa alennetaan. Korko määräytyy Suomen Pankin vahvistaman viitekoron mukaan, johon lisättäisiin jatkossa kaksi prosenttiyksikköä nykyisen 3,5 prosenttiyksikön sijaan.
