Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut kehysriihessä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta.
Hallitus parantaa työnteon kannustimia ja vahvistaa suomalaisten ostovoimaa keventämällä ansiotuloverotusta noin 1,1 miljardilla eurolla. Lisäksi hallitus kasvattaa työtulovähennyksen lapsikorotusta ja lieventää eläketulon lisäveroa.
Hallitus myös alentaa ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin. Hallitus uskoo niin sanottuihin verotuksen dynaamisiin vaikutuksiin, eli siihen, että korkeimpien marginaaliveroasteiden alennus lisää työnteon kannusteita.
Hallitus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä alentamalla yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin.
”Suomalainen hyvinvointi turvataan vain työllä ja yrittämisellä. Teemme nyt ratkaisuja, jotka parantavat työn kannustavuutta ja suomalaisten ostovoimaa tuntuvasti, ja joilla saamme talouskasvua liikkeelle. Jo aiemmin ja nyt tehtyjen kasvutoimien kokonaisuudella varmistamme, että Suomi pystyy entistä paremmin kilpailemaan investoinneista”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.
Hallitus aikoo parantaa työnteon kannustimia ja vahvistaa ostovoimaa keventämällä pieni- ja keskituloisten työn verotusta 525 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 650 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennetaan 52 prosenttiin.
Samalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylempien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu – yhteisvaikutus 335 miljoonaa euroa verotusta keventävä vuodesta 2026 alkaen.
Ylimpien marginaaliverojen alentamisen hallitus toteuttaa poistamalla työtulovähennyksen poistuman ja muokkaamalla valtion tuloveroasteikkoa.
Porkkanaa lapsiperheille ja yrittäjille
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Alennettuun verokantaan kuuluvat muun muassa ruoka ja lääkkeet.
Lisäksi työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan. Yritysten avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja toteutetaan verokannustin kansalaisille, jotka muuttavat takaisin Suomeen.
Investointien kasvua ja yrittäjyyttä hallitus tukee alentamalla yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa. Yhteisöveroa keventävä vaikutus on euromääräisesti suuri, noin 830 miljoonaa euroa.
Lisäksi yritysten tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen.
Hallitus myös valmistelee selvityshenkilö Jukka Rantalan selvityksen valmistuttua YEL-järjestelmään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.
Lisäksi perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026.
Myös perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa alennetaan vuodesta 2026 alkaen. Lisäksi suurten puhtaan siirtymän investointien tukemista jatketaan verohyvityksellä, jonka vaikutus on 60 miljoonaa euroa vuodesta 2029 alkaen.
Hallitus aikoo tiivistää veropohjaa poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen. Poistaminen toteutetaan symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin.
Lisäksi verotusta yksinkertaistetaan poistamalla ”kaavamainen” työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu.
Osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukainen hyödyntäminen verotuksessa estetään.
Verojärjestö laski tuloveroalen vaikutukset eri tulotasoilla
Veronmaksajain keskusliitto on laskenut alustavia arvioita hallituksen veroalennusten vaikutuksista eri tulotasoilla.
Laskelmassa on tehty oletuksella 650 miljoonan euron kevennyksillä pieni- ja keskituloisten työn verotukseen, kun koko kevennys voimassa 2027. Korkeimmat marginaaliveroasteet on laskettu arviossa 52 prosenttin, mutta ansiotuloverotuksen indeksitarkistus näihin tuloluokkiin jätetään tekemättä.
Arviolaskelma sisältää hallitusohjelman mukaiset 100 miljoonan euron korotukset työtulovähennykseen.
Arviossa ei huomioitu työmarkkinajäsenmaksuja ja niiden vähennyskelpoisuuden poistoa eikä kaavamaisen työhuonevähennyksen ja polkupyöräedun verovapauden poistoa.
Arviossa on oletuksena, että palkansaajalla ei ole alaikäisiä lapsia huollettavana, toisin sanoen työtulovähennyksen lapsikorotuksen laajentamista ei ole huomioitu.
| Palkka v.2025 euroa / kk | Veroasteen alennus %-yks. | Veroalennus EUR |
|---|---|---|
| 1600 | -0,7% | -140 |
| 2000 | -0,7% | -180 |
| 2400 | -0,9% | -270 |
| 3000 | -1,0% | -380 |
| 4000 | -0,6% | -300 |
| 4500 | -0,6% | -340 |
| 5000 | -0,4% | -250 |
| 7000 | -0,4% | -350 |
| 10 000 | -1,9% | -2380 |
| 15 000 | -2,8% | -5250 |
| 20 000 | -3,7% | -9250 |
