Euroopan keskuspankin on todennäköisesti jatkettava ohjauskorkojen laskua, eikä suurempaakaan leikkausta tulisi sulkea pois, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn.
Vaikka geopoliittisista jännitteistä ja kauppasuhteista johtuva ”laaja epävarmuus” edellyttää avointa mieltä seuraavien päätösten suhteen, Rehn varoitti rahoitusolojen kiristyneen viime aikoina ja talouskasvuun liittyvien riskien alkaneen realisoitua.
”On erittäin tärkeää, että säilytämme täyden liikkumavaran, mikä tarkoittaa, että emme määrittele tiettyjä kynnysarvoja oletetun neutraalikoron perusteella, emmekä sulje etukäteen pois tietyn suuruisia koronlaskuja,” hän sanoi. ”Nyt on ketterän ja aktiivisen rahapolitiikan aika.”
EKP:n keskuspankkiirit korostavat joustavuuden tarvetta sen jälkeen, kun talletuskorkoa laskettiin viime viikolla jo seitsemännen kerran, ja se on nyt 2,25 prosenttia. Kaikki aiemmat laskut ovat olleet 0,25 prosenttiyksikköä. Ekonomistit ennustavat vielä yhtä samansuuruista laskua tälle vuodelle. Rahoitusmarkkinoilla kuitenkin hinnoitellaan lisäkevennyksiä.
Rehnin lausuntojen jälkeen sijoittajat lisäsivät hieman odotuksia EKP:n uusista koronlaskuista: kesäkuun kokoukseen hinnoitellaan nyt 92 prosentin todennäköisyys 0,25 prosenttiyksikön laskulle. Korkojohdannaiset viittaavat yhteensä 66 korkopisteen kevennykseen vuoden loppuun mennessä, mikä tarkoittaa, että kaksi lisälaskua on hinnoiteltu täysin ja kolmannen todennäköisyys on 64 prosenttia.
Keskeinen tekijä, kun päättäjät harkitsevat uutta koronlaskua tai taukoa kesäkuun kokouksessa, ovat tuoreet talous- ja inflaatioennusteet. Maaliskuun ennustekierroksella arvioitiin hintojen nousun olevan keskimäärin 1,9 prosenttia ensi vuonna ja kaksi prosenttia vuonna 2026.
”Jos kesäkuussa inflaation ennustetaan laskevan alle kahden prosentin tavoitteemme keskipitkällä aikavälillä, oikea reaktio on jatkaa koronlaskuja,” Rehn sanoi haastattelussa Washingtonissa.
Suomen Pankin pääjohtaja, joka puhui IMF:n kevätkokousten yhteydessä, totesi, että vaikka näin ei kävisikään, harvat perusteet puoltavat koronlaskutaukoa.
Rahoitusolosuhteet ovat kiristyneet
”Meidän on myös tarkasteltava kasvuennusteita ja rahoitusoloja,” Rehn sanoi. Jälkimmäiset ovat kiristyneet Yhdysvaltain hallinnon kauppakiistan aiheuttaman turbulenssin vuoksi Kiinan ja muun maailman kanssa. Samaan aikaan ne riskit, jotka EKP:n maaliskuisissa talousennusteissa tunnistettiin, ovat hänen mukaansa ”pääosin toteutuneet.”
Tässä taustassa EKP tulee tekemään ”kokonaisvaltaisen arvion ja päättämään koroista,” Rehn sanoi. ”Ilmassa on niin paljon laaja-alaista epävarmuutta, että meidän on edettävä kokous kerrallaan.”
Sitä, harkitaanko suurempaa, 50 korkopisteen koronlaskua, Rehn sanoi riippuvan inflaationäkymistä keskipitkällä aikavälillä sekä siitä, kuinka paljon talouskasvun näkymät heikkenevät tai paranevat.
Vaikka puolen prosenttiyksikön koronlasku ei ole vielä ollut vakavasti esillä yhdenkään neuvoston jäsenen toimesta, aihe nousi esiin huhtikuun kokouksessa.
Suomalaisten asuntovelallisten suosituin viitekorko, 12 kuukauden Euribor, on laskenut huomattavasti viime kuukausina. Torstaina 24. huhtikuuta se oli 2,069 prosenttia, kun vielä tammikuun alussa noteeraus oli 2,448 prosenttia.
Pitkien euromaiden valtionlainojen tuottotason kehitys on ollut volatiilia tänä vuonna. Helmikuun lopulta maaliskuun alkupuolella nähtiin nopea tuottotason nousu, kun sijoittajat spekuloivat Saksan mahdollisen elvytyspaketin vaikutuksista. Viime viikkoina tuottotaso on kuitenkin laskenut ja on melko lähellä tammikuun alkua. Esimerkiksi Saksan 10-vuotisen valtionlainan tuotto on 2,44 prosenttia, kun se tammikuun alussa oli 2,37 prosenttia.
Puolustuspoliittiset investoinnit ja kauppaneuvottelut tukevat näkymää
Finanssipolitiikka on Rehnin mukaan tärkeä tekijä arvioitaessa, miten hintapaineet kehittyvät.
”Päätökset vahvistaa yhteistä puolustusta Euroopassa ja lisätä investointeja puolustukseen ovat enemmän kuin tervetulleita,” hän sanoi, vaikka ”ne eivät vaikuta inflaationäkymäämme merkittävästi rahapolitiikan määrittelemällä keskipitkällä aikavälillä.”
Entinen EU:n talouskomissaari kiitti myös Brysselin toimia kauppajännitteiden lieventämiseksi Yhdysvaltojen kanssa ehdottamalla nollatullisopimusta.
”Se vahvistaa Euroopan neuvotteluasemaa ja auttaa saavuttamaan neuvotellun ratkaisun, josta kaikki osapuolet hyötyisivät,” hän totesi.
