Euroopan keskuspankki (EKP) laski korkoja seitsemännen kerran viime kesäkuun jälkeen, kun kauppasota uhkaa horjuttaa euroalueen talouden elpymistä.
Talletuskorkoa laskettiin 0,25 prosenttiyksikköä 2,25 prosenttiin, joka oli myös ekonomistien konsensusennuste. EKP poisti lausunnostaan sanan ”rajoittava” kuvaillessaan rahapoliittista linjaansa. Tulevien koronlaskujen odotukset kasvoivat, kun keskuspankkiirit korostivat Euroopan kohtaamia vastatuulia.
”Talouskasvun riskit ovat kasvaneet,” EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi torstaina toimittajille Frankfurtissa ja korosti, että Yhdysvaltojen tullien kokonaisvaikutukset näkyvät vasta ajan myötä.
”Globaaleissa kauppasuhteissa tapahtunut merkittävä kiristyminen ja siihen liittyvä epävarmuus heikentävät todennäköisesti euroalueen kasvua vaimentamalla vientiä, investointeja ja kulutusta,” hän kertoi. ”Rahoitusmarkkinoiden heikentynyt luottamus voi johtaa tiukempiin rahoitusolosuhteisiin.”
Saksan valtionlainojen tuottotaso painui korkopäätöksen ja kommenttien myötä; 10-vuotisen lainan korko laski torstaina korkopäätöstä edeltävästä 2,53 prosentista 2,46 prosenttiin. Markkinat hinnoittelevat nyt vielä kolmea lisälaskua talletuskorkoon ennen vuoden loppua.
”Ennakoiva näkemys taloudesta viittaa siihen, että tulleista odotetaan iskua, ja poikkeuksellisen epävarmuuden korostaminen viittaa lisäelvytyksen osalta avoimeen suhtautumiseen, mikäli kauppaisku jatkuu ja näkyy tilastoissa,” kommentoi Mark Wall, Deutsche Bankin pääekonomisti Euroopassa. ”Odotamme edelleen uutta koronlaskua kesäkuussa ja ohjauskoron päätyvän vuoden lopussa 1,5 prosenttiin.”
Talouskasvun riskit kasvaneet, lisäelvytys mahdollinen
Lisäelvytyksen mahdollisuus on todennäköisempi, kun euroalueen inflaatio jatkoi hidastumistaan kohti keskuspankin kahden prosentin tavoitetta, ja sitä tukee myös energian hinnan lasku sekä luottamusindikaattoreiden heikentyminen. Samaan aikaan euron yllättävä vahvistuminen on nostanut yhteisvaluutan kolmen vuoden huippulukemiin dollaria vastaan.
”Sijoittajasentimentti on osoittautunut euroalueella kestävämmäksi kuin muissa talouksissa,” Lagarde sanoi ja toisti, ettei EKP pyri tiettyyn valuuttakurssitasoon.
EKP:n viestintä viittaa siihen, että keskuspankki katsoo politiikkansa olevan nyt neutraalin vaihteluvälin sisällä – tasolla, joka ei elvytä eikä jarruta taloutta. Lagarde kuitenkin sanoi, että neutraalin koron käsite on nykyisessä epävarmuudessa ”merkityksetön.”
Vaikka Trump on myöhemmin lieventänyt osaa suunnitelmistaan, EU:n tuotteille on asetettu 10 prosentin tullit 90 päivän ajaksi, ilman varmuutta siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Samalla kauppasota Kiinan kanssa on pahentunut — lisäten riskiä, että Kiinan tuotteita ohjautuu Eurooppaan alennettuun hintaan.
Yhdysvaltain keskuspankki on vaikeammassa asemassa ja saattaa joutua odottamaan selkeämpää tilannekuvaa ennen toimia. Puheenjohtaja Jerome Powell varoitti keskiviikkona, että heikentyvä talous ja kohonnut inflaatio voivat saattaa Fedin kaksi tavoitetta — hintavakauden ja täystyöllisyyden — ristiriitaan.
Euroalueen inflaatio on jo lähellä EKP:n tavoitetasoa
Sitä vastoin euroalueen maaliskuun tilastot vahvistivat EKP:n aiemmat arviot siitä, että disinflaatiokehitys jatkuu. Hinnat nousivat 2,2 prosenttia vuoden takaisesta, ja palvelusektorin inflaatio hidastui 3,5 prosenttiin edellisestä 3,7 prosentista palkkapaineiden lieventyessä.
”Kyse on ketteryydestä muuttuvassa tilanteessa, ja se edellyttää yhtenäistä lähestymistapaa, joka perustuu enemmän kuin koskaan tiedon analysointiin,” Lagarde sanoi. ”Nyt jos koskaan meidän tulee perustaa päätöksemme dataan ja luotettava turvalliseen ja luotettavaan dataan.”
”Kasvavat globaalit kauppahäiriöt lisäävät epävarmuutta,” Lagarde totesi. ”Laskevat energian hinnat ja euron vahvistuminen voivat lisätä inflaatiopaineiden laskua. Tätä voi vahvistaa myös euroalueen viennin heikkeneminen korkeamman tullitason ja ylikapasiteetin maiden tuotteiden uudelleenreitityksen seurauksena.”
Ennen torstain korkopäätöstä ekonomistit ennakoivat Bloombergin tekemän kyselyn mukaan yhtä koronlaskua EKP:n seuraavassa kokouksessa kesäkuussa, jonka jälkeen korot pidettäisiin kahdessa prosentissa ensi vuoden loppuun saakka.
Suurin osa EKP:n päättäjistä on varovaisia korkonäkymiensä suhteen. Kauppahäiriöiden lisäksi he yrittävät edelleen arvioida muun muassa Saksan suurten infrastruktuurihankkeiden ja kasvavien puolustusmenojen vaikutuksia tulevina vuosina.
