Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Hallituksen tavoitteena on tukea ratkaisuillaan viriävää talouskasvua.
“Suomen taloudessa on jo paljon myönteisiä merkkejä. Teollisuudessa tilauskirjat ovat täyttyneet nopeammin kuin vuotta aikaisemmin. Investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Verotusta on kevennetty, palkat ovat nousseet, korot ovat alhaalla ja hintojen nousu taittunut. Riihessä tänään tehdyillä päätöksillä vahvistamme entisestään suomalaisten luottamusta talouteen”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.
Hallitus tavoittelee veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veropolitiikka pyrkii kannustamaan työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta.
Työnteon kannustimia parannetaan keventämällä pieni- ja keskituloisten työn verotusta 520 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen ja sen lisäksi 125 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen, kasvattamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alentamalla ylin marginaaliveroaste noin 52 prosenttiin.
Ylimmän marginaaliveron alentamisesta aiheutuvan verotuottomenetyksen pienentämiseksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehdään täysimääräisenä.
Ylimpien marginaaliverojen alentamisen teknisestä toteutustavasta seuraavaa eläketulon verotuksen kiristymistä pienennetään lieventämällä eläketulon lisäveroa.
Avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja Suomeen palaaville kansalaisille otetaan käyttöön veronhuojennus.
Ostovoimaa hallitus tukee 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokannan alentaminen 13,5 prosenttiin, lahjoitusvähennyksen laajentaminen sekä metsävähennyksen korottaminen.
Lisäksi perintö- ja lahjaveron alarajoja nostetaan ja perintöveron viivästyskoron korkomarginaalia alennetaan.
Hallitus nostaa perintöveron alarajaa nykyisestä 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 7 500 euroon ensi vuonna.
Perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa hallitus alentaa ensi vuodesta alkaen.
Verotuottoja laskee vuonna 2026 myös lisäkauppahinnan verotuksen lykkääminen lisäkauppahinnan suorittamisvelvollisuuden ja määrän vahvistumishetkeen.
Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotukea jatketaan aikaisemman päätöksen mukaisesti vuosille 2026–2029. Lisäksi liikennepolttoaineiden hiilidioksidiverokomponenttia alennetaan.
Veropohjaa tiivistetään poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus, työhuonevähennys sekä työsuhdepolkupyöräedun verovapaus. Työsuhdepolkupyöräedun verovapauden poistaminen koskee vain kevään 2025 kehysriihen jälkeen sovittuja polkupyöräetuja.
Osakevaihtojärjestelyjen avulla tehtävä osinkoverotuksen minimoiminen estetään. Lisäksi kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuutta laajennetaan.
Verotuottoja kasvattavat myös yleisradiotoiminnan arvonlisäverokannan korotus sekä tupakka-, virvoitusjuoma- ja kaivosmineraaliveron korotukset, kuten myös jo aikaisemmin päätetyt sähköautojen ja lataushybridien ajo-neuvoverotuksen korotus sekä matkailuautojen käyttövoimaveron korotus. Tupakkaveron osalta korotetaan myös nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden veroa.
Viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa korotetaan ja alkoholijuomien valmistevero indeksoidaan huomioiden aikaisemmin päätetyt väkevien alkoholijuomien korotukset.
Lue myös tämä: Suomalaisten ostovoima nousee, mutta palkkakuoppa on yhä tuhansia euroja
Laskemalla ruoan alvia puoleen kuten ruotsi kulutus kasvaa ja BKT. Tasapuolisen kaikille, sensijaan dosentti lasku on hyödyllinen vain miljonääreille