Vuoden 2026 alusta perintöverotus keveni. Verovapaan perintöosuuden alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon ja tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa raja 4 000 eurosta 7 500 euroon.
Ratkaiseva ajankohta on kuolinpäivä. Jos perinnönjättäjä on menehtynyt vielä vuoden 2025 puolella, hänen jälkeensä sovelletaan vanhaa 20 000 euron alarajaa, vaikka perunkirjoitus tehtäisiin vasta seuraavana vuonna.
Osakkeet ja rahasto-osuudet arvostetaan perintöverotuksessa käypään arvoon kuolinhetkellä. Pörssiosakkeille se tarkoittaa kuolinpäivän kurssia ja rahasto-osuuksille rahastoyhtiön kyseiselle päivälle laskemaa arvoa. Ellei arvoa ole laskettu juuri kuolinpäivälle, käytetään lähimmän päivän arvoa.
Veron suuruus riippuu perintöosuuden arvosta ja veroluokasta. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat muun muassa lapset, lapsenlapset, puoliso ja vanhemmat, toiseen sisarukset ja kaikki kaukaisemmat. Sadantuhannen euron perinnöstä lapsi maksaa veroa 8 000 euroa, sisarus jo 18 600.
Sijoittajalle olennaisin sääntö piilee tuloverolain 47 pykälässä. Perintönä saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan sen perintöverotuksessa vahvistettu arvo, ja omistusaika alkaa vasta kuolinhetkestä.
Perintönä saatujen osakkeiden ja rahastojen luovutusvoittoveron määräytyminen
Moni perillinen pelkää joutuvansa maksamaan samasta osakesalkusta veroa kahteen kertaan: ensin perintöveron kuolinpesässä, sitten luovutusvoittoveron myydessään.
Pelko on suureksi osaksi aiheeton.
Perintöverotusarvo nimittäin nollaa sen arvonnousun, joka osakkeisiin ehti kertyä perinnönjättäjän elinaikana. Perillinen maksaa luovutusvoittoveroa vasta noususta, joka syntyy kuoleman jälkeen.
Otetaan esimerkki. Perinnönjättäjä osti aikoinaan osakkeet 10 000 eurolla, ja kuolinpäivänä niiden pörssiarvo oli 50 000 euroa. Perintövero määrätään koko 50 000 eurosta, mutta jos perillinen myy osakkeet pian samaan hintaan, luovutusvoittoa ei synny lainkaan – vaikka vainajan käsissä kertynyt 40 000 euron nousu jäi elinaikana verottamatta.
Vaihtoehtona todelliselle hankintamenolle on hankintameno-olettama. Perityssä omaisuudessa omistusaika lasketaan kuolinpäivästä, joten alle kymmenen vuoden kuluessa myytäessä olettama on vain 20 prosenttia myyntihinnasta.
Perillinen saa valita kahdesta laskutavasta edullisemman. Tuoreessa perinnössä perintöverotusarvo voittaa olettaman lähes aina, koska se on tyypillisesti selvästi yli viidenneksen myyntihinnasta.
Sääntö kääntyy myös perillistä vastaan. Jos osakkeen arvo on kuolinpäivänä korkealla ja romahtaa ennen myyntiä, perintövero on jo maksettu suuremmasta arvosta. Myynnistä syntyvä luovutustappio on kylläkin vähennyskelpoinen muista pääomatuloista, mutta liikaa maksettua perintöveroa ei palauteta.
Luovutusvoitosta menee pääomatuloveroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34. Alle tuhannen euron vuosittaiset myynnit jäävät kokonaan veron ulkopuolelle.
Rahastoissa ja osakesäästötilillä toistuu sama askel
Rahasto-osuudet noudattavat täsmälleen samaa logiikkaa. Perintöverotusarvosta tulee hankintameno, ja lunastaessaan osuudet perillinen maksaa veroa vain kuoleman jälkeisestä arvonnoususta.
Kasvu- ja tuotto-osuuden ero näkyy vasta myyntihetkellä. Tuotto-osuudet ovat jakaneet vuotuisia voitto-osuuksia jo vainajan eläessä, kun taas kasvuosuuden koko tuotto realisoituu vasta kertalunastuksessa. Osittaisessa lunastuksessa ensin hankitut osuudet katsotaan myydyiksi ensin.
Osakesäästötili on oma erikoistapauksensa. Tilisopimus lakkaa haltijan kuollessa, mutta lakkaaminen ei laukaise tuloveroa eikä tuota vähennyskelpoista tappiota.
Tilille kuolinhetkeen mennessä kertynyt arvonnousu jää siten kokonaan tuloverotuksen ulkopuolelle. Osakkeet arvostetaan perintöverotuksessa kuolinpäivän kurssiin, ja tästä arvosta tulee perillisen hankintameno. Osakesäästötilin erityissäännöt eivät siirry perilliselle, sillä sopimuksen mukana lakkaa koko tilin verojärjestelmä ja osakkeet jäävät kuolinpesälle tavallisena osakeomistuksena, jota ei ole pakko myydä.
Vakuutuskuori voi kääntää edun tappioksi
Sijoitus- ja säästöhenkivakuutukset käyttäytyvät toisin. Kuolemantapauskorvausta ei jaeta pääomaan ja tuottoon niin kuin elinaikaisessa nostossa, vaan verokohtelu ratkeaa edunsaajan mukaan.
Lähiomaiselle maksettu korvaus on kokonaan perintöveron alaista. Muulle kuin lähiomaiselle sama korvaus on kokonaisuudessaan pääomatuloa, josta menee 30–34 prosentin vero.
Aiempi 35 000 euron verovapaa osuus poistui vuoden 2018 alusta. Sisarukset, sisarusten lapset ja useimmat avopuolisot eivät ole lähiomaisia, joten heidät edunsaajaksi merkitsevä voi tulla ohjanneeksi varat raskaamman verotuksen piiriin kuin testamentilla.
Testamentin kautta samat varat kulkisivat toisen veroluokan perintöverona, jonka ylin porras on 33 prosenttia. Pääomatulovero sen sijaan puree koko korvaukseen ilman perinnön 30 000 euron verovapaata alarajaa.
Kapitalisaatiosopimus poikkeaa vielä tästäkin. Se ei eräänny omistajan kuolemaan eikä siitä makseta kuolemantapauskorvausta, vaan sopimus kuuluu kuolinpesän varoihin ja arvostetaan kuolinhetken takaisinostoarvoon. Korkein hallinto-oikeus linjasi vuonna 2017, ettei tästä arvosta vähennetä sopimukseen kertynyttä laskennallista tuloverovelkaa.
Jakamaton kuolinpesä maksaa myyntinsä verot itse
Jakamaton kuolinpesä on tuloverotuksessa erillinen verovelvollinen. Jos pesä myy perityt osakkeet ennen jakoa, luovutusvoitto verotetaan pesän tulona, ja hankintamenona käytetään perintöverotusarvoa.
Itse perinnönjako ei ole luovutus. Kun pesän omat varat jaetaan osakkaille, veroseuraamuksia ei synny, ellei joku osakas maksa toisille ulkopuolista välirahaa tasatakseen jakoa.
Verosuunnittelun painopiste on siirtynyt elinaikaan. Jos perinnönjakalla on omaisuutta enemmän kuin hän itse tarvitsee, edullisinta on pilkkoa luovutus palasiin hänen omana elinaikanaan.
Alle 7 500 euron lahjan voi antaa samalle saajalle verovapaasti kolmen vuoden välein. Tätä porrastusta hyödyntäen salkkua voi siirtää jälkipolville pala kerrallaan, jolloin perintöveron progressiivinen puraisu jää suurimmaksi osaksi tulematta.
Perintöveron tulevaisuus on auki. Hallitusohjelmassa on kirjaus perintöveron korvaamisen selvityksestä luovutusvoittoverolla, mutta päätöstä ei toistaiseksi ole tehty, ja vuoden 2026 asteikko sitoo edelleen jokaista kuolinpäivää.
