Brent-öljy päätyi perjantaina lähes 97 dollariin tynnyriltä lähes neljän prosentin laskun jälkeen. Yhdysvaltain WTI asettui 89 dollariin.
Päivää aiemmin kuva oli päinvastainen. Brent kävi torstaina päivän sisäisessä kaupankäynnissä 102 dollarissa ja päätti 101 dollariin, mikä oli ensimmäinen sadan dollarin ylitys sitten toukokuun 26. päivän.
Torstain nousun laukaisivat Jemenin huthiliikkeen ilmoittamat iskut kahta saudiarabialaista öljytankkeria vastaan Punaisellamerellä. Presidentti Donald Trump lupasi Iranille ja huthikapinallisille sotilaallista rangaistusta ja kertoi Axiosille harkitsevansa aiempaa suurempaa hyökkäystä.
Perjantain käänne tuli diplomatiasta. Reuters kertoi kolmeen pakistanilaislähteeseen nojaten, että Pakistan kartoittaa Kiinan aloitteesta tietä Yhdysvaltain ja Iranin neuvottelujen käynnistämiseksi uudelleen.
Öljyä myös liikkuu edelleen. Punaisenmeren kuljetukset ovat jatkuneet huthien uhkauksista huolimatta, ja osa tankkereista on kytkenyt paikannuslähettimensä pois päältä.
Viikkonousuksi jäi silti noin kahdeksan prosenttia. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Brent maksoi alle 72 dollaria, joten kuukausinousu on yli 35 prosenttia eli vuosikymmenen kolmanneksi jyrkin liike.
Viiden prosentin raja ei enää pidättele
Korkomarkkinalla liike on ollut yksisuuntaisempi. Bloombergin Global Treasury -indeksin keskimääräinen tuotto kipusi 3,68 prosenttiin eli korkeimmalle sitten vuoden 2008 finanssikriisin, ja indeksi on matkalla maaliskuun jälkeen suurimpaan kuukausilaskuunsa.
Yhdysvaltain 30 vuoden valtionlainan korko noteerattiin perjantaina 5,14 prosentissa. Se on pysytellyt yli viiden prosentin 27 kaupankäyntipäivänä tänä vuonna, joista 12 peräkkäin, ja putki on pisin sitten vuoden 2007.
Kymmenvuotinen viitekorko päätti perjantain 4,69 prosenttiin viidennen peräkkäisen nousupäivän jälkeen. Torstain 4,71 prosenttia oli korkein taso sitten tammikuun 2025, ja kahden vuoden korko oli perjantaina 4,33 prosentissa.
Kertovin luku löytyy reaalikoroista. Inflaatio-odotuksista puhdistettu 30 vuoden reaalikorko nousi 2,98 prosenttiin, mitä ei ole nähty sitten vuoden 2008.
Myynti ei rajoitu Yhdysvaltoihin. Britannian gilt-korot ovat päättäneet päivän yli viiden prosentin pidempään yhtäjaksoisesti kuin kertaakaan lähes kahteen vuosikymmeneen, Saksan kymmenvuotinen on korkeimmillaan sitten vuoden 2011 ja Japanin 40 vuoden korko ylitti neljä prosenttia.
Taustalla vaikuttaa myös velka. Yhdysvaltain valtionlainojen päämarkkinatakaajien mediaaniennuste syyskuussa päättyvän vuoden budjettialijäämäksi on 1,95 biljoonaa dollaria ja ensi vuodelle kaksi biljoonaa.
Fed kokoontuu keskellä kahta hintashokkia
Toukokuussa Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtajana aloittanut Kevin Warsh sai kesäkuun inflaatioluvuista helpotusta, mutta ei tulkinnut niitä käänteeksi. Kuluttajahinnat nousivat kesäkuussa 3,5 prosenttia vuodentakaisesta, kun toukokuussa vauhti oli 4,2 prosenttia ja ennuste 3,8 prosenttia.
Pudotus tuli energiasta. Energiaindeksi laski kuukaudessa 5,7 prosenttia, mikä on jyrkin lasku sitten huhtikuun 2020, mutta vuositasolla energia on yhä 15,7 prosenttia kalliimpaa ja bensiini 26,7 prosenttia.
”Se on yksi datapiste”, Warsh totesi kongressin kuulemisessa ja kiisti nimenomaisesti tulkinnan, jonka mukaan työ olisi tehty.
Perusteita varovaisuuteen riittää, sillä Fedin suosima pohjainflaatiomittari core PCE on yhä 3,4 prosentissa. Lisäksi inflaatio on ylittänyt keskuspankin kahden prosentin tavoitteen 63 kuukautta putkeen.
New Yorkin Fedin kesäkuun kuluttajakyselyssä vuoden inflaatio-odotus nousi 3,7 prosenttiin, korkeimmalle sitten syyskuun 2023. Odotusten ankkuroituminen on juuri se muuttuja, jonka varassa keskuspankin uskottavuus lepää.
Energian rinnalle nousi perjantaina toinen hintapaine. Yhdysvallat otti käyttöön 10–12,5 prosentin tullit 60 talousalueelle, jotka kattavat 99 prosenttia maan tuonnista, perusteena pakkotyötä koskevan tuontikiellon puutteellinen valvonta.
Tullipaketti korvaa korkeimman oikeuden helmikuussa kumoamat aiemmat tullit. Kymmenen prosentin ryhmään kuuluvat muun muassa Kanada, Meksiko, Intia ja Britannia.
Korkomarkkina hinnoittelee noin 35 prosentin todennäköisyyttä koronnostolle ensi viikon kokouksessa ja lähes 80 prosentin todennäköisyyttä syyskuulle. Bank of Americanin ekonomisti Aditya Bhave pitää kiinni kolmen noston ennusteestaan tälle vuodelle, mikä nostaisi ohjauskoron 4,25–4,50 prosenttiin.
Barclaysin strategit ovat varoittaneet, että sekä koronnosto että huonosti perusteltu pitopäätös voivat nostaa korkokäyrän osia. Warshin linja antaa aiempaa vähemmän ennakko-ohjausta, ja korkomarkkinan volatiliteettia mittaava MOVE-indeksi kävi torstaina kahden kuukauden huipussa.
Euroalueella nosto siirtyi syyskuulle
EKP jätti korot ennalleen 23. heinäkuuta. Talletuskorko on ollut 2,25 prosentissa kesäkuun 17. päivästä, jolloin keskuspankki nosti korkoja Lähi-idän sodan synnyttämien inflaatiopaineiden vuoksi.
Pääjohtaja Christine Lagarde korosti, ettei energiasokin täysi inflaatiovaikutus ole vielä toteutunut. Kesäkuun asiantuntija-arvioissa euroalueen inflaatio on tänä vuonna keskimäärin 3,0 prosenttia ja talouskasvu 0,8 prosenttia.
Syyskuun koronnosto on markkinahinnoittelussa jo lähes täysin sisällä. Osa ekonomisteista pitää mahdollisena jopa puolen prosenttiyksikön liikettä, jos energiakriisi syvenee.
”Öljy on edelleen eurokorkojen tärkein ajuri”, ING:n korkostrategi Michiel Tukker kiteytti tilanteen Uudelle Suomelle.
Korkojen nousu näkyy suomalaisilla velallisillakin. Kahdentoista kuukauden euribor vahvistettiin perjantaina 2,99 prosenttiin ja kolmen kuukauden euribor 2,49 prosenttiin, kun heinäkuun ensimmäisenä pankkipäivänä luvut olivat 2,73 ja 2,3 prosenttia.
Nordean perusennusteessa EKP:n ohjauskorko nousee kolmeen prosenttiin lokakuussa. Asuntomarkkinoiden odotettu elpyminen siirtyy sitä myöten eteenpäin.
Pitkä duraatio on vuoden kallein positio
Pitkän maturiteetin valtionlainoja seuraava globaali indeksi on tänä vuonna 4,6 prosenttia pakkasella. Helmikuun lopussa sama indeksi oli kolme prosenttia plussalla.
Bloombergin globaali joukkolainaindeksi on yhä noin 20 prosenttia alle vuoden 2021 alun huipun. BlackRockin iShares 20+ Year Treasury Bond -rahasto on laskenut kuukaudessa lähes viisi prosenttia ja menettänyt vuoden 2020 jälkeen yli puolet arvostaan.
Salkunhoitajat eivät odota käännettä. Bank of Americanin toukokuisessa kyselyssä 62 prosenttia globaaleista salkunhoitajista arvioi Yhdysvaltain 30 vuoden koron nousevan kuuteen prosenttiin, mitä ei ole nähty sitten vuoden 1999 lopun.
Investointipankit ovat siirtäneet maalitolppia samaan suuntaan.
Barclaysin ja Citigroupin strategit ovat varoittaneet asiakkaitaan 5,5 prosentin tasosta, jolla ei ole käyty sitten vuoden 2004, ja BlackRockin tutkimusyksikkö on suositellut kehittyneiden maiden valtionlainapainon keventämistä osakkeiden hyväksi.
Luottoluokittaja Moody’s on nostanut esiin mahdollisuuden, että kyse on regiimin vaihdoksesta: rakenteellisesti korkeammasta inflaatiosta, korkeammista koroista, leveämmistä alijäämistä ja kovemmasta paineesta valtioiden taseille. Tällaisessa ympäristössä korkosijoituksen turvasatamarooli ei ole automaatio.
Kuluttajahintoihin öljy on jo purrut. Dieselin pumppuhinta Yhdysvalloissa on 5,21 dollaria gallonalta, noin 39 prosenttia sotaa edeltänyttä tasoa korkeammalla.
Öljyn hintaskenaariot hajaantuvat rajusti. Analyytikko Helima Croft on varoittanut, että täysimittainen alueellinen sota voisi viedä Brentin yli vuoden 2008 ennätyksen eli 146 dollarin.
”Jos Punaisenmeren liikenne jää vähäiseksi, ennustaisimme 120 dollaria”, arvioi Infrastructure Capital Advisorsin toimitusjohtaja Jay Hatfield.
Fed, Japanin keskuspankki ja Englannin pankki tekevät korkopäätöksensä ensi viikolla. Lauantain vastainen yö oli ensimmäinen kahteen viikkoon ilman ilmoitettuja Yhdysvaltain iskuja Iraniin, ja Kaspian putkikonsortion lastaukset Mustallamerellä ovat yhä poikki, mikä katkaisee noin 80 prosenttia Kazakstanin öljyviennistä.
