Yleensä korkokäyrä on loivasti oikealle nouseva, eli pitemmän maturiteetin korkopapereista sijoittaja saa paremman tuoton. Lyhyet markkinakorot määräytyvät yleensä keskuspankkien korkopolitiikan mukaan, kun pitkät korot puolestaan määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Korkokäyrä on yksi niistä mittareista joilla sijoittaja voi haistella makrotalouden tilaa ja tunnelmia sijoitusmarkkinoilla. Odotushypoteesin mukaan korkokäyrän pitemmän maturiteetin korkotaso heijastelee markkinoiden odotuksia lyhyiden korkojen tulevasta tasosta. Jos siis korkokäyrä on nouseva, odotetaan markkinoilla lyhyiden korkojen nousevan. Vastaavasti jos korkokäyrä on laskeva, odotetaan lyhyiden korkojen laskevan. Likviditeettiteorian mukaan pitemmistä korkosijoituksista vaaditaan riskipreemio esimerkiksi pitempien korkojen suuremman korkoriskin vuoksi.
Koska siis keskuspankit voivat toimillaan vaikuttaa lyhyisiin korkoihin, heijastelee nouseva korkokäyrä sitä, että keskuspankit ovat elvyttävällä rahapolitiikalla painaneet lyhyet korot alas. Tällöin korkokäyrä on nouseva ja elvyttävän rahapolitiikan odotetaan vaikuttavan myönteisesti reaalitalouden aktiviteettiin. Vastaavasti jos korkokäyrä on laskeva, ovat keskuspankit nostaneet korkoja esimerkiksi noususuhdanteen kohonneiden inflaatio-odotusten vuoksi. Laskeva korkokäyrä siis ennakoi reaalitalouden suhdannekäännettä heikompaan. Nouseva korkokäyrä ennakoi puolestaan noususuhdanteen alkua.
Miltä tilanne näyttää nyt? Oheiset kuvaajat näyttävät yhdysvaltojen lyhyiden ja pitkien korkojen korkokäyrän muutokset (lähde: www.investmenttools.com). Kuvaajista nähdään selvästi, että korkokäyrä on loiventunut, eli pitkien ja lyhyiden korkojen korkoero on kaventunut. Tumman punainen käyrä kuvaa pitkien ja lyhyiden korkojen korkoeroa. Kyseisen käyrän suunta on ollut laskeva, eli korkoero on kaventunut – sekä pitkällä että lyhyemmällä aikavälillä.
Myös Suomessa ja Euroopassa on korkokäyrä loiventunut. Eli tämänkin mittarin mukaan synkkeneviin aikoihin ollaan menossa.
