Yhteisvaluutta euro ei kelpaa syyksi Suomen paheneviin talousongelmiin. Syyt ovat muualla, väittää talouskolumnisti Jouko Marttila.
Suomi velkaantuu ja bruttokansantuotteen kasvu on vaimeaa. Työttömyyskin on pysytellyt korkealla huolimatta maailmantalouden elpymisestä.
Monet ovatkin nostaneet syyttävän sormensa yhteisvaluutta euroon, joka vie Suomen hintakilpailukyvyn. Tällaisia ajatuksia ovat esittäneet muiden muassa Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja Nobel-palkittu ekonomisti Paul Krugman.
Marttila ei kuitenkaan purematta niele väitettä euron turmiollisuudesta. Taloustoimittaja vertailee blogissaan Suomen ja Ruotsin viennin arvon muutosta (dollareissa) ajanjaksolla finanssikriisin puhkeamisesta vuonna 2009 vuoden 2015 ennusteeseen asti.
Suomen viennin arvon kasvu on finanssikriisin puhkeamisen jälkeen systemaattisesti ollut korkeampaa kuin Ruotsin.
Samaisella ajanjaksolla euron ulkoisen arvon kehitys näyttäisi pikemminkin tukeneen Suomen viennin kehitystä kuin jarruttaneen sitä.
”Euro on heikentynyt viime vuodet tasaisesti kruunuun verrattuna ja antanut näin suomalaisille yrityksille suhteellista etua ruotsalaisiin kilpailijoihin verrattuna. Dollariin verrattuna euro on vahvistunut, mutta kruunu on vahvistunut vielä enemmän. Suomen heikkous suhteessa Ruotsiin löytyy siis muualta kuin eurosta”, Marttila toteaa.
Suomen ongelmaksi Marttila nostaa yhteisvaluutan sijaan palkkakehityksen. Myös Wahlroos kritisoi vastikään Suomen kilpailukykyä rapauttavaa palkkakehitystä.
Työvoimakustannukset ovat nousseet selvästi länsimaita nopeammin, Marttila toteaa. Ero palkkakehityksessä Ruotsiin on silmiinpistävän suuri.
Palkkojen lisäksi myös verotuksesta on tullut yhä suurempi taakka Suomelle.
”Verotus on Suomessa pahentanut velkaantumisvauhtia, kun Ruotsissa tilanne on päinvastainen. Siellä verokevennyksillä ja sääntelyn purkamisella on pystytty pitämään kustannuskehitys ja velkaantuminen hallinnassa”, Marttila arvioi.
