Makrotalous

Kreikan kriisi: kansanäänestykseen liian myöhään – pankkijärjestelmä vaarassa lamautua

Viime viikolla markkinat sulkeutuivat optimistisessa tunnelmassa: vaikutti, että Kreikan kanssa saavutetaan vähintäänkin väliaikainen tukiohjelman jatko.

Perjantai-illan päätteeksi Kreikan pääministeri Tsipras yllätti Euroopan komission, Euroopan keskupankin ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ilmoittamalla, että kreikkalaiset itse saavat päättää kohtalostaan kansanäänestyksessä 5. heinäkuuta.

Jopa Kreikan omalle neuvotteluryhmälle pääministerin ilmoitus tuli markkinatietolähteiden mukaan yllätyksenä. Euroryhmä ilmoitti tämän jälkeen yksissä mielin lopettavansa Kreikan tukemisen kokoonnnuttuaan viiteen hätäistuntoon viimeisen viikon aikana. Vaikuttaa siltä, että poliittinen paine kasvoi liian kovaksi Syriza-puolueen pääministeri Tsiprasille.

Liian myöhään järjestettävän äänestyksen ongelmat

Ensimmäinen ongelma on se, mistä kreikkalaiset äänestävät, sillä euroryhmä ei ole jättänyt pöydälle lähellekään yksiselitteistä ”ota tai jätä” esitystä neuvottelujen katkettua yllättäen. Kreikkalaiset eivät siis äänestä siitä pysytäänkö vai erotaanko eurosta, vaan karkeasta 25. päivän neuvottelupöydällä olleesta euroryhmän esityksestä. IMF:n pääjohtaja totesikin osuvasti, ettei neuvotteluesitykset ole enää voimassa tukipaketin loppuessa kesäkuun loppuun. On toki mahdollista, että euroryhmä muotoilee kansanäänestykseen tarkennetun ehdotuksen.

Toinen ja paljon massiivisempi ongelma on se, että kansanäänestys järjestetään nyt aivan liian myöhään. Kreikan nykyinen tukiohjelma päättyy kesäkuun loppuun ennen kansanäänestystä. Muun muassa IMF:n 1,6 miljardin euron lainan takaisinmaksu tulisi suorittaa ennen kansanäänestystä. Markkinoilla pidetään todennäköisenä, ettei Kreikka selviä tulevan viikon maksuvelvoitteistaan. Suurena riskinä on, että talletuspako pankeista kiihtyy ja pääomavirtojen rajoitukset pankkien sulkemisineen on pakko asettaa voimaan ennen kansanäänestystä.

Vaikka kreikkalaiset haluaisivat pysyä eurossa (kuten viimeisetkin mielipidemittaukset ovat osoittaneet), se tulee olemaan erittäin vaikeaa liian myöhäisen aikataulun vuoksi.Toinen vaihtoehto on tietysti se, että näin toimien Syriza saa Kreikan ulos eurosta siten, että muodollisesti näyttää siltä, että kansa on saanut päättää Kreikan kohtalosta.

Euroopan keskuspankki ilmoitti tänään pitämässään hätäkokouksessa, ettei se kasvata enää hätätukiohjelmaansa (ns. ELA) kreikkalaisille pankeille. Tämä takaa käytännössä sen, että pankit joudutaan pitämään suljettuina tulevalla viikolla. Nyanssina mainittakoon, että lauantaiaamun tietojen mukaan jo yli 500 pankkiautomaattia kaikkiaan noin 7000:sta oli tyhjennetty käteisestä.

Odottamaton tapahtui, mitkä ovat vaikutukset markkinoille?

Markkinoiden avautumisen kannalta olennaista on tiedostaa, että markkinoilla vastasi vielä perjantai-iltana vahva konsensusodotus siitä, että Kreikan apupakettia tullaan väliaikaisesti jatkamaan ja jonkunlaiseen sopuun ainakin väliaikaisesta jatkosta tullaan pääsemään. Tästä syystä markkinareaktiot voivat olla huomenna yllättävänkin voimakkaita.

Epävarmuus, ja etenkin yllättävä epävarmuus, on aina markkinoille vaarallista. Ongelmana Kreikan tapauksessa on se, ettei vastaavassa tilanteessa ole oltu. Vaikka varasuunnitelmia euroerosta on laadittu taustakabineteissa nyt vuosia, ei kukaan osaa ennustaa, miten tilanne tulee etenemään, ja mitkä ovat vaikutukset markkinoille. Käsityksemme mukaan eurojärjestelmän ongelmana on edelleen se, ettei virallista koordinoitua polkua ulos ole.

Emme omaa kristallipalloa, mutta pidämme todennäköisenä, että

– turvasatamamaiden (Saksa, Yhdysvallat, Sveitsi) valtionlainoihin ohjautuu voimakasta kysyntää (lue myös ETF-poimintamme Kreikan riskeiltä suojautumiseen 16.6.2015 ja 15.6.2015). Turvasatamamaiden valtionlainat ovat lyhyellä tähtäimellä yksi varmimmista suojaavista instrumenteista.

– Turvasatamavaluuttoina pidetyt Yhdysvaltain dollari ja Sveitsin frangi vahvistuvat suhteessa euroon lyhyellä tähtäimellä. Viime viikkoina on tosin nähty hetkiä, jolloin osakemarkkinat ovat laskeneet selvästi ja euro on vahvistunut suhteessa dollariin.

– Kullan hinta nousee. Vaikka viime aikoina kullan hintakehitys on ollut heikkoa, ohjautuu kultaan kysyntää sitä enemmän, mitä enemmän epävarmuus kasvaa.

– EKP:n tulee toimimaan valtionlainamarkkinoilla aktiivisesti puolustaen tukiostoillaan muiden reunavaltioiden valtionlainoja ehkäisten kriisin leviämistä. Kaikista tärkeintä euroalueen kannalta on saada ehkäistyä tartuntaefektiä entisiin eurokriisimaihin. EKP:n nykyinen valtionlainojen ostomandaatti tullee pitämään EKP:n poikkeuksellisen aktiivisena markkinoilla tartuntaefektin ehkäisemiseksi.

– Osakemarkkinoille ja riskilainoihin kohdistuu myyntipainetta, jonka suuruutta on vaikea arvioida. Riskilainojen kohdalla ongelmana on myös heikko likviditeetti, mikä voi tarjota hyviä ostopaikkoja yksittäisiin nimiin.

Hyvää pohdintaa aiheesta löytyy myös Roger Wessmanilta sekä nettisivustolta (engl.), jonka aiheena on Kreikan kriisi. Päivitämme Markkinaympäristön riskikuvaajia tulevalla viikolla normaalia aktiivisemmin. Toistaiseksi finanssiriski-indikaattorimme on pysynyt turvallisilla tasoilla, mutta tilanne voi muuttua nopeasti.

Artikkeli on alun perin julkaistu Sijoittaja.fi-sivustolla 28.6.2015.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös