Strategiat

Private Equity – listaamattomat osakeyhtiöt

Voiko yksityisiin osakeyhtiöihin sijoittamalla poimia parhaat yritykset päältä ennen kuin markkinat tulevat tehokkuudellaan pilaamaan tuotto-odotukset?

Entä millainen riski sijoittajalla on vastassa yksityisiin osakeyhtiöihin sijoitettaessa?

Private equity -yrityksiksi sanotaan yrityksiä, joita ei ole listattu julkisen kaupankäynnin kohteeksi pörssissä. Suomenkielisin termein näitä sanotaan listaamattomiksi osakeyhtiöiksi. Vaikka listaamattomia osakeyhtiöitä ei voi ostaa pörssistä, ei se tarkoita sitä, etteikö niitä voi ostaa.

Kaupankäynti näillä osakkeilla on kuitenkin jossain määrin monimutkaisempaa kuin pörssiosakkeilla. Viimeaikoina yksityisiä yrityksiä on alkanut tulla sijoittajien saataville mm. joukkorahoitusalustojen kuten suomalaisten Fundingtoolin ja Invesdorin kautta. Myös esimerkiksi Privanet on jo pitkään tarjonnut pörssin ulkopuolista markkinapaikkaa listaamattomille yrityksille. Lisäksi yritysvälityspalveluissa kuten hallinnoimassamme Ostayritys.fi:ssä on usein tarjolla sekä kokonaisia yrityksiä että niiden osuuksia. Usein näissä valuaatiot voivat tosin nousta lukemiin, joihin pörssisijoittaja ei ole tottunut. Onneksi yksityisiin yrityksiin pääsee käsiksi myös ammattimaisiin pääomasijoitusyrityksiin sijoittavien ETF:ien välityksellä.

Edut ja haitat listaamattomissa osakeyhtiöissä

Usein ensimmäisenä listaamattomista osakkeista tulee mieleen niiden etulyöntiasema verotuksessa pörssilistattuihin osakkeisiin nähden. Listaamattomien yhtiöiden osingoista 75 % on verovapaata ja 25 % veronalaista pääomatuloa, mikäli osinkoa maksetaan alle 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Mikäli osinkoa maksetaan enemmän kuin 8 %, niin tältä 8 %ylittävältä osalta maksetaan 75 % veronalaista ansiotuloa ja 25 % on verovapaata tuloa. Tässä pienimuotoisessa veroparatiisissa on kuitenkin katto 150.000 €:n kohdalla. Mikäli osinkoa tuleelistaamattomista osakkeista enemmän kuin 150.000 € /vuosi, niin tämän euromäärän ylittävältä osalta maksetaan veroja samoin kuin pörssiyhtiöiden osingoista, eli 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % on verovapaata tuloa. Lisätietoja ja selventäviä esimerkkejä löytyy Verohallinnon sivuilta.

Listaamattomilla osakkeilla on myös korkeampi tuottopotentiaali kuin pörssilistatuilla osakkeilla. Tämä selittyy ainakin jossain määrin korkeammalla riskitasolla, sillä listaamattomien osakkeiden sisältämät riskit eivät välttämättä ole niin hyvin tiedossa kuin pörssilistattujen osakkeiden. Tämä johtuu suurilta osin siitä, että pörssilistattujen yritysten tiedonantovelvollisuus on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin listaamattomien yritysten. Osa sijoittajan kannalta olennaisesta tiedosta voi jäädä kulkeutumatta sijoittajien korviin, mikä voi vaikuttaa (tai olla vaikuttamatta) hintakehitykseen.

Toinen tekijä, mikä vaikuttaa tuottopotentiaaliin on listaamattomien osakkeiden huono likviditeetti. Päiväkauppaa harrastavalle tai muuten vain kiireiselle individuaalille suorien osakeostojen tekeminen listaamattomiin yrityksiin ei siis ole järin suositeltavaa puuhaa. Listaamattomiin yrityksiin sijoittamisessa on muistettava, että kaupankäyntivoluumit eivät päätä huimaa, vaikka osakkeiden kaupankäynnille olisi olemassa pörssin ulkopuolinen vaihdantapaikka. Tällöin oman ”toimeksiannon” läpimenemistä voi joutua odottamaan useita viikkoja, mahdollisesti jopa kuukausia. ”Osta ja pidä” -strategian noudattajat eivät toisaalta ole tästä juuri moksiskaan.

Kaupankäyntivolyymin vähäisyydestä johtuen on pidettävä myös mielessä, että oma arvio hinnasta ei välttämättä ole se oikea. Osto- ja myyntihinnalla voi olla suurikin ero, joten mikäli haluat välttämättä saada nopeasti ostettua tai myytyä osaketta, joudut tulemaan vastaan hinnassa. Usein listaamattomien osakkeiden markkina-arvolla ja kirjanpidollisella arvolla on äärimmäisen houkutteleva suhde. Tätä suhdelukua tuijottaessa kannattaa pitää mielessä se, että listaamattomien osakkeiden arvostuslukujen vertailu pörssiyritysten arvostuslukujen kanssa ei ole täysin sama asia. Markkinat, kaikessa pienuudessaan tosin, voivat rankaista rajusti huonosta likviditeetistä ja informaation vähäisyydestä. Eli toisin sanoen listaamattomia osakkeita voidaan myydä kovallakin ”alennuksella” kirjanpidolliseen arvoon nähden.

Mitä maksaa?

Kaupankäyntikustannukset ovat myös aivan omaa luokkaansa listaamattomilla osakkeilla. Meidän Välittäjänvertailutyökalumme mukaan suomalaisilla pörssiosakkeilla voi käydä kauppaa alimmillaan hieman yli kahdella eurolla per toimeksianto. Listaamattomien osakkeiden suorissa ostoissa joudut vähintäänkin maksamaan kauppahinnasta 1,6%:a varainsiirtoveroa, joka kuitenkin joskus voidaan jakaa puoliksi ostajan ja myyjän kesken. Mikäli käytät jotain välittäjää osakkeiden ostossa, perivät he varainsiirtoveron lisäksi vielä oman hinnastonsa mukaiset palkkiot, mitkä ovat usein huomattavasti korkeammat kuin pörssilistatuilla osakkeilla.

Käymme läpi seuraavaksi kuinka listaamattomat yritykset ovat historiallisesti suoriutuneet. Esitämme myös muutamia vaihtoehtoisia tapoja päästä käsiksi listaamattomien yritysten tuottopotentiaaliin!

Etkö ole vielä jäsen? Liity jäseneksi ja ota haltuun Sijoittaja.fi:n työkalut ja kattavat analyysit sijoitustoiminnan tukemiseksi!

Liity jäseneksi!

Artikkeli on alun perin julkaistu Sijoittaja.fi-sivustolla 10.9.2015.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös