Nordean mukaan keskuspankkien rahapolitiikan suunnanmuutokseen liittyy huomattavia riskejä, joista on syytä olla aidosti huolissaan.
Pankin mukaan finanssikriisin jälkeen keskuspankkien rooli talouden ja omaisuushintojen tukipilarina on kasvanut entisestään. ”Tässä ympäristössä sijoittajat ovat hyvin herkkiä muutoksille keskuspankkipolitiikan suunnassa”, Nordea toteaa aamukatsauksessaan.
Yhdysvaltojen keskuspankin joulukuun ensimmäinen koronnosto ei aiheuttanut markkinoilla suuria liikkeitä, koska koronnostoa oltiin osattu odottaa.
Rahoitusmarkkinat eivät siis reagoi keskuspankkien toimiin – ainakaan lyhyellä aikavälillä – vaan toimien tai viestien poikkeamaan odotuksiin verrattuna, Nordea toteaa. ”Jos keskuspankki olisi nostanut korkoa odotettua enemmän, markkinaliikkeet olisivat olleet huomattavasti voimakkaammat.”
Markkinoilla on kuitenkin historiallisestikin ollut tapana aliarvioida Fedin koronnostovalmiutta nostosyklin alkaessa, Nordea varoittaa. ”Kaikissa viidessä koronnostosyklissä vuoden 1985 jälkeen Fed on nostanut korkoaan selvästi enemmän ja/tai nopeammin kuin markkinoilla hinnoiteltiin nostosyklin alussa. Entä jos markkinahinnoittelu on nytkin pielessä?”
Markkinaodotuksia hieman nopeampi koronnostotahti ei pankin mukaan välttämättä aiheuta uutta markkinaromahdusta, varsinkaan jos se johtuu ennakoitua vahvemmasta talouden vedosta.
”Jos kuitenkin kiihtyvä inflaatio pakottaa keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaa selvästi markkinaodotuksia nopeampaa tahtia, ainekset romahdukselle ovat kasassa”, pankki varoittaa.
”Romahdus sinänsä voisi pysäyttää nopeasti keskuspankin koronnostot, mutta siinä vaiheessa maito on jo maassa.”
Sijoittajan on tässä tilanteessa syytä seurata Yhdysvaltojen inflaation kehitystä. Jos hinnat lähtevät selvään nousuun, lisääntyvät paineet odotettua nopeammalle korkojen nousulle.
