Parisuhteen muodolla on taloudellista merkitystä, toteaa pankkilakimies.
”Joskus, kun asiakkaanani olevien pariskuntien kanssa käymme läpi heidän taloudellisia – ja etenkin perintöoikeudellisia – järjestelyjään kerron, että heidän kannattaisi harkita avioitumista”, Aito Säästöpankin pankkilakimies Anne-Mari Hahla toteaa artikkelissaan.
Yksi merkittävä avo- ja avioliittoa erottava taloudellinen tekijä on keskinäinen elatusvelvollisuus.
”Jos avopuolisoista toisen taloudellinen tilanne huononee, on kumppanin velvollisuus auttaa taloudellisesti heikommilla olevaa lähinnä moraalinen. Onkin ristiriitaista, että esimerkiksi sosiaalioikeudessa avoliitto rinnastetaan usein avioliittoon, ja avopuolison tulot voidaan ottaa huomioon etuuksia kuten lasten kotihoidontukea myönnettäessä”, Hahla toteaa.
Erotilanteessa erilainen omaisuuden jako
Keskeisimmät erot avoliiton ja avioliiton välillä konkretisoituvat kuitenkin erossa.
Hahlan mukaan avioerossa aviopuolisoilla on oikeus saada osituksessa puolet kummankin puolison yhteenlasketusta, avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Siis se puolisoista, joka omistaa enemmän, luovuttaa tasinkoa vähemmän omistavalle sen verran, että kummallekin puolisolle jäävä omaisuus on euromääräisesti yhtä suuri.
Hahlan mukaan avioehtosopimus on hyvä vaihtoehto silloin, jos jokin osa omaisuudesta halutaan sulkea avio-oikeuden ja siten mahdollisen erotilanteen aikaisen osituksen ulkopuolelle.
Avoliiton erossa ottaa kumpikin omistajapuoliso mukaansa hänelle omistajana kuuluvan omaisuuden. Hahlan mukaan yhteisesti hankittu omaisuus katsotaan tällöin omistetuksi puoliosuuksin, elleivät avopuolisot muuta ole sopineet.
”Jos liitto on jatkunut pitkään ja omaisuus jakaantunut epätasaisesti, saattaa tämä johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulemaan vaikkapa kotona pitkään yhteisiä lapsia hoitaneen avopuolison näkökulmasta”, pankkilakimies varoittaa.
Avioliitossa lesken asema turvatumpi
Myös kumppanin kuolema johtaa avoliitossa erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen kuin avioliitossa.
Puolison kuoltua ei avoleskellä ole vastaavaa turvaa kuin avioliitossa, Hahla varoittaa.
”Avoleskellä ei esimerkiksi ole itsestään selvää oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tietyin edellytyksin harkinnanvaraisena avustuksena avoleski voi saada määräaikaisen asumisoikeuden, mutta avioleskellä turva on huomattavasti parempi.”
Avopuolissa kumppani ei missään tilanteessa peri avopuolisoaan. Hahlan mukaan lähtökohtaisesti vainajan omaisuus yhteisine koteineen tulee siis jaettavaksi heti ensin kuolleen avopuolison jälkeen, jos vainajan perilliset vaativat jakoa.
Avioleski sen sijaan saa avio-oikeutensa nojalla puoliosuuden puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta, tai ollessaan puolisoista varakkaampi, saa pitää oman omaisuutensa. ”Lisäksi hän saa jäädä asumaan avioparin yhteiseen kotiin ja myös perii puolisonsa silloin, kun tältä ei jää rintaperillisiä.”
