Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan mukaan hallituksen esittämässä yrittäjyys- ja työllisyyspaketissa ei pureuduta uusien työpaikkojen syntymistä jarruttaviin tekijöihin.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan hallituksen esittämässä yrittäjyys- ja työllisyyspaketissa ei pureuduta uusien työpaikkojen syntymistä jarruttaviin tekijöihin.
Penttilän mukaan uusien työpaikkojen syntymistä jarruttavat jäykät työmarkkinat ja korkeat työllistämiskustannukset.
Hallitus yrittää työllisyys- ja yrittäjyyspaketilla saavuttaa 72 prosentin työllisyystavoitteen. Paketin toimenpiteillä tartutaan oikeisiin asioihin, kuten työllistämisen helpottamiseen ja työttömyysturvan uudistamiseen, Keskuskauppakamari toteaa tiedotteessaan.
Keinot ovat kuitenkin riittämättömät suhteessa ongelman laajuuteen.
“Taas kerran pyritään hoitamaan oireita eikä tautia. Suomessa on jäykät työmarkkinat, korkea verotus ja paljon byrokratiaa. Näihin perusongelmiin paketin toimenpiteet eivät kohdistu. Fennoskleroosi ei tällä parane. Päinvastoin, hallitus vahvistaa järjestelmää, jossa yrittäminen perustuu julkiseen tukeen”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.
Penttilä pitää hyvinä toimenpiteinä esimerkiksi helpotuksia työntekijöiden oleskelulupiin ja ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Vaarana kuitenkin on, että luodaan uusia järjestelmiä nykyisten päälle, mikä lisää monimutkaisuutta ja byrokratiaa. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää laajempaa reformia.
“Keskeinen ongelma on se, että suuri osa sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksista kohdistuu työllistämiseen. Korkeat palkan sivukulut vaikeuttavat etenkin pienten ja keskisuurten yritysten työllistämistä”, sanoo Keskuskauppakamarin talouspoliittinen neuvonantaja Johnny Åkerholm.
Åkerholmin mukaan hallituksen paketti ei vähennä riittävästi työllistämiseen liittyviä taloudellisia riskejä.
Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli Suomessa vuonna 2015 keskimäärin 252 000 henkeä, mikä oli 20 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2014. Työttömyysaste oli vuonna 2015 keskimäärin 9,4 prosenttia, kun se vuonna 2014 oli 8,7 prosenttia.
Työvoiman ulkopuolella olevia piilotyöttömiä oli 144 000 henkeä vuonna 2015, mikä oli 5 000 henkeä enemmän vuoteen 2014 verrattuna.
Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 2001–2015, 15–74-vuotiaat, Lähde: Tilastokeskus
