Valtiovarainministeriö ryhtyy ensi vuonna selvittämään vakuutuskuorien veroetua. Finanssialan Keskusliiton varatoimitusjohtaja ei ymmärrä vakuutuskuorien ympärillä vellovaa keskustelua.
Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare pitää ongelmallisena niin sanottujen vakuutuskuorien verokohtelua.
”Jos sen voiton verotuksen voi lykätä miltei loputtomiin, niin eihän se ole perusteltua verrattuna muiden sijoituskohteiden verotukseen, jossa tuottoa verotetaan silloin kun se syntyy”, Järvikare kertoo Ylen MOT-ohjelmassa Nordean Panama-pyykki.
Vakuutuskuoriin luetaan säästöhenkivakuutukset, kapitalisaatiosopimukset ja eläkevakuutukset.
Vakuutuskuoret nousivat laajempaan tietoisuuteen viime kesänä, kun Seura-lehden tutkiva journalisti Jarno Liski paljasti pääministerin sijoitukset Nordea Capital Private -kapitalisaatiosopimukseen.
Vakuutuskuori tarjoaa tuplaedun verotukseen
Vakuutuskuoressa on kyseessä vakuutusyhtiön ja asiakkaan välinen sijoitussopimus, jossa asiakas luovuttaa rahansa vakuutusyhtiön haltuun ja sijoittaa ne vakuutusyhtiön nimissä eri sijoituskohteisiin. Asiakas voi nostaa itselleen erissä sekä sijoittamaansa pääomaa että sen tuottoja.
Vakuutuskuoren keskeinen myyntiargumentti on juuri sen tuoma veroetu. Se mahdollistaa osakkeiden tai muiden sijoituskohteiden myymisen ilman pääomaveroa. Vero maksetaan vasta kun rahoja nostetaan sijoituskuoresta.
Järvikaren mukaan vakuutuskorilla on itse asiassa kaksi veroetua.
”Toinen on lykkääntymisetu. Kun näistä nostetaan säästöjä, katsotaan aina aluksi nostetun pääomaa, mikä ei realisoi verotusta ja vasta viimeksi katsotaan nostettavan tuottoa, joka realisoi verotuksen. Siinä tulee lykkääntymisetu tälle sijoitustuotteelle”, Järvikare toteaa.
”Toinen etu on, että tämän sijoituskuoren sisällä sijoittaja voi muuttaa sijoitussalkkunsa koostumusta ilman, että verotus realisoituu. Lykkääntymisetu on sellainen, että sitä ei voi pitää perusteltuna verojärjestelmän näkökulmasta.”
Vakuutuskuorien lykkääntymisetu voi tarkoittaa käytännössä sitä, että vakuutuskuoren tuoton voi nostaa jopa vuosikymmenien päästä. Pääomaverojen maksunkin voi siis siirtää hamaan tulevaisuuteen.
Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan Yliopiston professori, Timo Rothovius puolestaa katsoo, että isosalkkuisia eli varakkaita sijoittajia suosiva vakuutuskuorten veroetu pitäisi joko poistaa kokonaan tai mahdollistaa kaikille sijoittajille.
Rothovius kertoo Uudelle Suomelle näkevänsä ongelmaksi erityisesti sen, että veroedusta pääsee nauttimaan vain suuren sijoitusvarallisuuden turvin. Finanssitalot ottavat vakuutuskuorituotteistaan isot maksut. ”Ongelma on se, että isoa salkkua pystyy kustannustehokkaasti pyörittämään noilla tuotteilla, mutta pieniä salkkuja ei.”
Finanssialan Keskusliitto puolustaa vakuutuskuoria
Pankkien ja vakuutusyhtiöiden edunvalvoja Finanssialan keskusliitto on eri linjoilla. FK:n mukaan vakuutuskuori ei ole verovapaa etu.
”Tuotto ei ole missään tapauksessa verovapaata vakuutuksenottajalle eivätkä sijoitusvakuutukset muutenkaan mahdollista mitään verokikkailua. Sijoitukselle kertyneestä tuotosta maksetaan vero siinä vaiheessa, kun sopimus päättyy tai tuottoa muutoin nostetaan”, FK:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari toteaa.
Kivisaari muistuttaa myös, että sijoitusvakuutuksissa vakuutukseen liitetyn omaisuuden omistaa vakuutusyhtiö. ”Varojen sijoittamisesta kertynyt tuotto on siten vakuutusyhtiön tuloa. Kansainvälinen käytäntö on, ettei vakuutusyhtiöiden omistamia allokaatioita tai niiden muutoksia veroteta vakuutuksenottajan verotuksessa eikä sijoituskohteen luovutus tai vaihtaminen realisoi veronalaista tuloa vakuutuksenottajalle.”
Kivisaaren mukaan viimeaikaisessa keskustelussa on unohtunut myös se, että sijoitusvakuutuksiin tehdyn sijoituksen tappiota ei voi vähentää verotuksessa samalla tavalla kuin osakesijoittamisessa.
”Verottajan näkökulmasta tuote voi nykyisellään ainoastaan tuoda verotuloja. Verot siis maksetaan, kun varat nostetaan vakuutuksista. Ei metsän kasvustakaan makseta veroja vuosirenkaiden karttuessa vaan vasta kun metsä kaadetaan.”
