Syyskuun alussa voimaan tullut joukkorahoituslaki keventää voimassa olevaa lainsäädäntöä joukkorahoituksen osalta. Sen tavoite on vakiinnuttaa joukkorahoituksen asema osana rahoitusmarkkinoita.
Laki tulee todennäköisesti kasvattamaan Suomen nopeasti kasvavia joukkorahoitusmarkkinoita entisestään. ”Euroopan tasolla joukkorahoitusmarkkinoiden odotetaan noin kaksinkertaistuvan tänä vuonna. Uskomme, että Suomessa päästään saman tyyppisiin lukuihin”, sanoo Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä .
Joukkorahoitusta tarjoava Invesdor tiivistää joukkorahoituslain pääkohdat seuraavaan viiteen kohtaan:
1. Rekisteröitymismenettely helpottaa alalle tuloa
Osakepohjaisen joukkorahoituksen järjestäminen on aiemmin vaatinut Finanssivalvonnan myöntämää sijoituspalvelutoimilupaa. Toimilupa on pienille yrityksille raskas vaatimus, joka on hidastanut uusien yritysten tuloa alalle.
Uuden lain puitteissa joukkorahoitusta voi järjestää myös hakeutumalla Finanssivalvonnan ylläpitämään joukkorahoitusrekisteriin, jos täyttää rekisteröitymisen edellytykset. Rekisteröityminen on huomattavasti toimiluvan hakemista edullisempi keino, joten uusi menettely tulee helpottamaan uusien toimijoiden tuloa alalle.
2. Hyvä tasapaino sijoittajansuojan ja kasvun välillä
Vaikka rekisteröityminen on valvonnan muotona sijoituspalvelutoimilupaa kevyempi, on sijoittajansuoja kuitenkin hyvällä tasolla. Sekä rekisteröityneitä palveluntarjoajia että rahoitusta hakevia yhtiöitä koskevat joukkorahoituslain alla tietyt tiedonantovelvollisuudet, joiden tarkoituksena on tarjota sijoittajille riittävät tiedot sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä.
3. Rekisteröity toiminta on rajoitettua
Rekisteröitymismenettelyn kautta toimivia joukkorahoituspalveluja koskevat tietyt rajoitukset. Rekisteröitynyt palveluntarjoaja ei esimerkiksi voi järjestää rahoitusta pörssissä listatulle yrityksille. Rekisteröityneet joukkorahoituspalvelut voivat pitää hallussaan asiakasvaroja vain hyvin rajatusti, ja esimerkiksi osakkeita ja joukkolainoja koskeva rahaliikenne on järjestettävä toimiluvallisen pankin tai sijoituspalveluyhtiön kautta.
4. Kaksi viitekehystä: kansallinen ja kansainvälinen
Joukkorahoituslaki on kansallista lainsäädäntöä, joten se koskee vain joukkorahoituspalvelujen tarjoamista Suomessa. Rekisteröitymismenettelyä käyttävät palveluntarjoajat voivat siis välittää rahoitusta vain suomalaisille yrityksille ja tarjota sijoituskohteita aktiivisesti vain suomalaisille sijoittajille.
Kansainväliseen joukkorahoitukseen tarvitaan jatkossakin EU:n rahoitusmarkkinadirektiivin mukainen sijoituspalvelutoimilupa, joka kattaa koko Euroopan talousalueen. Invesdor sai eurooppalaisista joukkorahoituspalveluista ensimmäisenä direktiivin mukaisen sijoituspalvelutoimiluvan.
5. Laki koskee vain sijoitusmuotoista joukkorahoitusta
Laki ei koske ennakkomyynti- ja lahjoitusmuotoisia joukkorahoitusmalleja. Esimerkiksi amerikkalaisen Kickstarterin tunnetuksi tekemä ennakkomyyntipohjainen joukkorahoitus kuuluu kuluttajansuojalain alle, kun taas lahjoitusmuotoisen joukkorahoituksen järjestäminen on Suomessa laitonta ilman rahankeräyslupaa.
Invesdor on Helsingissä vuonna 2012 perustettu finanssiteknologiayritys. Se ylläpitää verkossa toimivaa joukkorahoituksen sijoitusalustaa, jolla eurooppalaiset kasvuyritykset ja kansainväliset sijoittajat kohtaavat. Invesdorin kautta on sijoitettu yli 16 miljoonaa euroa, ja onnistuneita rahoituskierroksia palvelussa on järjestetty yli 60. Invesdor on osakepohjaisen joukkorahoituksen markkinajohtaja Pohjoismaissa vuonna 2015 palvelun kautta sijoitetulla pääomalla ja liikevaihdolla mitattuna.
Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää linkkejä SalkunRakentajan Affiliate-kumppanin sivuille. SalkunRakentaja-sivusto voi saada kumppanilta mahdollisesti myyntikomissioita.
