Kauppalehden Alex af Heurlin on tänään julkaistussa sijoitusakatemia -artikkelissaan ”Buffett vai Bogle – Oletko osakepoimija vai peesaaja?” ruotinut aktiivisten ja passiivisten sijoitusmuotojen etuja ja haittoja. Eli sitä, kannattaako sijoittaa rahastoon jossa salkunhoitaja valitsee rahaston sijoituskohteet, vai rahastoon, joka passiivisesti seuraa jonkun indeksin koostumusta.
Jutusta jäi uupumaan yksi tärkeä seikkaa, joka olisi hyvä muistaa sijoitustyylejä vertaillessa: minimoimalla kulut tiedät jo tänään, että sijoituksesi kuuluu (tuotoltaan)ylimpään viidennekseen kymmenienkien vuosien kuluttua. Mikäli olet valinnut kalliimman aktiivisen salkunhoidon jäät tilastojen valossa 80 prosentin todennäköisyydellä indeksituotolle.
Alla olevissa kuvaajissa pystykatkoviiva kuvaa markkinoiden toteutunutta keskimääräistä vuotuista tuottoa. Ensimmäisessä kuvaajassa on tutkittu, miten kaikki ne aktiiviset rahastot, jotka ovat sijoittaneet yhdysvaltojen osakemarkkinoille 25 vuoden ajan ovat pärjänneet markkinatuotolle. Esimerkiksi viidenkymmenenkolmen (53) rahaston tuotot alittivat markkinoiden keskimääräistä vuotuista tuottoa yhdestä kahteen prosenttia.
Toisessa kuvaajassa alla on vastaavasti tutkittu, miten kaikki Suomeen kymmenen vuoden aikana sijoittaneet rahastot ovat pärjänneet Helsingin pörssin keskimääräiselle vuotuiselle tuotolle. Myös tässä esimerkissä yli neljä viidesosaa rahastoista jäivät vertailuindeksin tuotolle. Koska tämä menee näin, voit tehdä seuraavan päätelmän: sijoittamalla katkoviivaan (kuluttomaan indeksirahastoon) pärjäisit a) varmuudella b) enemmistöä paremmin.
Tämän lisäksi aktiivisella otteella sijoittava ei tiedä miten sijoitukselle suhteellisesti käy. Sijoitus voi vuosien kuluttua olla tuotoltaan paras, huonoin, tai jotain siltä väliltä (jolloin se on jäänyt markkinatuotolle).
Et voi kuitenkaan etukäteen tietää miten siinä käy, koska et tiedä mitkä päätökset salkunhoitaja tekee. Tiedät varmuudella vain sen, että maksat aktiivisuudesta enemmän. Ja että on todennäköistä, että sijoituksesi tuotto jää indeksituotolle.
Buffetteja maailmasta ei montaa löydy. Lieneekö syynä miksi hän itsekin neuvoi säätiötään sijoittamaan vähäkuluiseen S&P 500 -indeksirahastoon?
Lue myös: ”Maksamalla vähemmän, saat enemmän” ja ”Passiivinen sijoittaminen – aktiivista järjenkäyttöä”
Lue myös miten varmuudella saat yleistä osakemarkkinaa ”Parempaa tuottoa”
