Muutokset verotarkastuksen ja perinnän toimenpiteissä näkyvät sekä harmaan talouden verotarkastusten määrässä että rikosilmoitusten määrässä.
Tämä käy ilmi uusimmasta Harmaan talouden valvontatilastoja 2016 -julkaisusta.
”Suomen malli harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa perustuu tiiviiseen viranomaisyhteistyöhön. Yhteistyön muodot ovat moninaisia, kuten esimerkiksi viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, yhteishankkeita ja yhteistarkastuksia”, kertoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.
Verohallinnossa painopiste on vakavan harmaan talouden ja talousrikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa.
Sekä verotarkastusten että rikosilmoitusten määrässä on ollut kasvua edellisvuodesta.
Poliisin kirjaamien talousrikosilmoitusten määrä kasvoi uuteen ennätykseensä. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 13 prosenttia. Poliisin tietoon tuli edellisvuotta enemmän muun muassa törkeitä veropetoksia, törkeitä rahanpesurikoksia, rekisterimerkintärikoksia ja kiskonnantapaisia työsyrjintärikoksia.
Verotarkastuksen harmaan talouden torjunnan uudelleen organisointi vuoden 2016 alussa näkyy keskittymisenä erityisesti vakavan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan.
Tullin talousrikostorjunnan haasteellisuutta ovat lisänneet talousrikollisuuteen liittyvät uudet ilmiöt, kuten sähköiseen kaupankäyntiin sekä sisäkaupan liikenteeseen liittyvä yhä kansainvälistyvä talousrikollisuus. Myös Internetiä hyödynnetään enenevässä määrin korkeasti verotettujen tuotteiden markkinointiin ja kauppaamiseen kuluttajille ja samalla kierretään kyseisten tuotteiden verosäännöksiä.
Tutustu julkaisuun vero.fi-sivustolla: Harmaa talous – valvontatilastoja 2016.
