Makrotalous

Tuloerot kasvavat, entä sitten?

Ensi vuonna kasvavista tuloeroista on noussut kiivas keskustelu – turhaan.

Vasemmistokansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas.) ja Sanna Marin (sd.) sekä kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki väittelivät perjantaina tuloeroista ja niiden kasvusta Ylen aamu-tv:ssä.

Odotetusti vasemmisto-opposition Arhinmäki ja Marin olivat närkästyneitä hallituksen ensi vuoden budjetin aiheuttamista tuloerojen kasvusta.

“Pienituloisimmille, jotka joutuvat miettimään riittävätkö rahat ruokaan, lääkkeisiin, sairaalamaksuihin – joita on ennätysmäärä ulosotossa – niin heille se, että 37 euroa lähtee, on valtavan suuri summa”, Arhinmäki sanoi.

Arhinmäki ja Marin ovat oikeassa – tuloerot kasvavat ensi vuonna.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ensi vuoden talousarvioesityksen muutokset kasvattavat käytettävissä olevia tuloja vuonna 2018 seitsemällä kymmenestä kotitaloudesta verrattuna käytettävissä oleviin tuloihin vuonna 2018, jos kyseisiä muutoksia ei tehtäisi. Kolmanneksi alimmassa kymmenyksessä tulomuutos on lähellä nollaa ja kahdessa alimmassa kymmenyksessä talousarvioesityksen muutokset vähentävät käytettävissä olevia tuloja.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi omat laskelmansa tuloerojen muutoksista.

Hyvätuloisella pariskunnalla (vuoden 2017 kuukausipalkat 7 056 ja 5 667 euroa) käytettävissä olevien tulojen kasvu on aiempia vuosia parempaa vuosina 2017–2018. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten tänä vuonna.

Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi myös grafiikan joka on hyvin paljastava.

Se nimittäin paljastaa jotain muutakin kuin ensi vuoden tuloerojen kasvun. Kuvaaja osoittaa harvinaisen selvästi, että vuosina 2011 -2017 tuloerot ovat kaventuneet.

Käytettävissä olevat nimellistulot kehitys tuloluokat

Tuona ajanjaksona käytettävissä olevat tulot ovat nousseet selvästi eniten yksinhuoltajaperheillä, työmarkkinatuella elävillä työttömillä ja ansiosidonnaisella elävillä työttömillä. Hyvätuloisen pariskunnan tulojen kehitys on ollut silmiinpistävän paljon heikompaa.

Lisäksi ensi vuodelle ennustettu tuloerojen kasvu on lähinnä marginaalista. Kovimmassa tuloluokassa käytettävissä olevat vuositulot kyllä nousevat 400 euroa, mutta alimmassa tuloluokassa euromääräiset tulot eivät laske juuri lainkaan.

Talousarvioesitys suhteelliset ja euromääräiset muutokset vuositulot

Kuva: Valtiovarainministeriö

Myös Ylen julkaisema grafiikka tuloeroista on mielenkiintoinen. Jos sitä oikein tarkkaan katsoo, voi joku tarkkasilmäinen havaita lyhyessä punaisessa käyrässä (ennuste tuloeroista) pienen pientä nousua.

Sen nousun havaitsemiseen tarvitaan kyllä suurennuslasia.

6 kommenttia

6 kommenttia

  1. Avatar

    Tapio Alaranta

    23.9.2017 at 10:54

    Globaalisti ihmisten keskinääräiset tulot ovat 1,5 taalaa per päivä.
    Suomalainen sosialisti on valmis maksamaan 50€ jotta naapuri ei saa satasta.
    Suomalaiset tulonsiirrot, globaali köyhyys ja hyvinvointivaltion rahoitusjärjestelmä ovat totaalisesti eri asioita.

    Suomalainen omillaan toimeentuleva ahkera kapitalisti on valmis maksamaan 100 000 jotta suomalainen sosialisti ei saa tulonsiirtoina senttiäkään.
    Laitetaan rahat sinne missä niitä oikeasti tarvitaan ja mikä auttaa heikkoja sekä aidosti kykenemättömiä.

    Suomalaisessa järjestelmässä kaikki mahdollinen kallistuu sitä mukaa mitä ylemmäksi vedetään tulonsiirto raja. 0.6* säännöllisen tulon keskipalkka on aivan hatusta vedetty kerroin luku.

  2. Henri Blomster

    Henri Blomster

    24.9.2017 at 13:07

    Nyt en saanut ihan edellisen kommentin ajatuksesta kiinni, mutta todettakoon, että globaalisti ihmisillä menee paljon paremmin kuin ennen. Tässä tilastotieteen professori Hans Roslingin esittää dataa aiheesta https://www.ted.com/talks/hans_rosling_shows_the_best_stats_you_ve_ever_seen

    Tämän artikkelin mielenkiintoisin osuus on mielestäni siinä miten Yle tuo asiat esiin. Ensinnäkin Yle valitsee asiantuntijan asemaan kolme poliittisesti sitoutunutta henkilöä, joiden motiivi lähtökohtaisesti ei suinkaan ole tuoda objektiivista tietoa, vaan ajaa omaa poliittista agendaansa. Asianhan olisi voinut tehdä myös niin, että asiantuntijan rooliin olisi asetettu itse asiantuntija. Sellainen joka on aidosti tehnyt tutkimusta ja jolla on siihen koulutus ja joka on lähtökohtaisesti puolueeton. Suomen ja maailman yliopistoista näitä asiantuntijoita riittäisi kyllä haastateltavaksi asti. Lisäksi mielenkiintoista on, että Ylen toimittaja ottaa myös data-asiantuntijan roolin. Toimittaja on se, joka sen datan esittää ja käppyrät selittää. Sieltä tulee “fakta” jonka pohjalta aletaan sitten keskustelemaan ja kysymään mielipiteitä (voisi myös kysyä onko tämä asia näin, kuinka paljon tämä on näin jne.)

    Toisekseen valitaan asiantuntijoiksi kaksi vasemmiston edustajaa ja yksi oikeiston edustaja. Asetelma on mielenkiintoinen, muttei tasapainoinen.

    Kolmannekseen Yle valitsee itse näytettävät tutkimustulokset. Hyvä, että sentään tuovat lähteestään esiin, että on vasemmistoliiton tilaama tutkimus. Mutta mitäpä jos Yle olisi itse hakenut jostain muualtakin dataa näytettäväksi, kuten tässä SalkunRakentajan artikkelissa on tehty.

    Neljänneksi, tuon tviitin artikkelissa kerrotaan siitä miten “Lepomäki oli tuonut studioon omat grafiikkansa”. Siellä Yle tekee aika selkeän arvottamisen. Tässä tapauksessa vasemmistoliiton epätieteellinen tapa näyttää dataa on sitä oikeata tietoa, ja tieteellisesti perustellemmassa Lepomäen tavassa on kyse niin sanotuista “omista grafiikoista”.

    Viidenneksi tviitin artikkelissa nähdään Ylen journalismin voimaa sanavalintojen muodossa: Arhinmäki tykittää ja Lepomäki väittää.

    Tuosta on nähtävissä, että Yle itse asiassa uutisoi asioista yllättävänkin sensaatiohakuisesti, tavalla jossa tärkeämpää vaikuttaa olevan saada tunteita herättävää keskustelua ja lukijoita, kuin uutisoida asioista tasapuolisesti. Muutkin mediat toki toimivat näin, en sitä kiistä.

    Asiassa kuitenkin peilautuu kaksi yhteiskunnallisesti tärkeää asiaa. Ensimmäinen on tieteen ja tieteentekijöiden alhainen arvostus median silmissä ja päätöksenteossä. Ja toisena asiana korostuu kansalaisten kriittinen medialukutaito. Se on tärkeää.

  3. Avatar

    Karkkikauppias

    1.10.2017 at 10:36

    Arhinmäki ja Marin tarkastelevat annettua tilanetta, jossa henkilön A ostovoima on suurempi kuin henkilön B. He unohtavat kontekstin, joka on se, että järjestelmä, jossa B omaa ylipäänsä minkäänlaista ostovoimaa, on A:n suunnittelema.

    Edes vasemmistoedustajat eivät väitä, että pienituloisella menisi paremmin missään muussa järjestelmässä kuin markkinataloudessa. Ko järjestelmä takaa jokaiselle jonkinlaisen toimeentulon, muttei luonteensa vuoksi kykene takaamaan kaikille ikuista nuoruutta eikä edes tasan yhtä suurta ostovoimaa.

    Muitakin järjestelmiä on historiassa kokeiltu ja kokeillaan parastaikaa. Ongelma vaihtoehtojen kannalta on, että jokainen noista kokeiluista hengissä selvinnyt haluaisi mieluummin kuolla kerralla kuin kokeilla samaa uudelleen.

    Arhinmäki ja Marin ovat kaksi lasta karkkikaupassa. Vatsat ovat täynnä, päällä kalliinpaa Seppälää ja kourassa viimeiset huihaihonorit. Itkupotkuraivari tuli tällä kertaa siitä, ettei isi ostanutkaan heille yhtä isoa pussillista hedelmämixejä kuin porvarin kakaralle tuossa vieressä.

  4. Jorma Erkkilä

    Jorma Erkkilä

    1.10.2017 at 11:17

    Eniten minua huolestuttaa tässäkin keskustelussa ilmenevä juuriongelma. Merkittäviä veroalennuksia ei Suomessa voida toteuttaa. Ne edellyttäisivät tietenkin myös julkisten menojen karsimista. Mitään merkkejä ei ole ilmassa, että poliitikoilla olisi oikeasti tahtoa veroasteen ja julkisten menojen pienentämiseen.

    Jos tuloveroja halutaan alentaa, on sitä hyvin vaikea tehdä ilman että hyvätuloisten verot alenisivat euromääräisesti enemmän kuin pienituloisten.

    Onneksi sentään aika monessa puolueessa ajatellaan, että jos jotain veroa pitää laskea, niin se on nimenomaan työn verotus.

  5. Avatar

    Karkkikauppias

    1.10.2017 at 18:46

    Kaikkien juuriongelmien äiti on se, että kaikissa kulttuureissa köyhä(tai vast) on hengissä ainoastaan rikkaan(tai vast) tahdosta tai armosta, muttei osa arvostaa sitä eikä kukaan oikein uskalla huomauttaa hänelle asiasta. On aatteellisesti väärin syödä rikkaan pöydältä tippuvia murusia. Sen sijaan on kunniakkaampaa kuolla nälkään, jos samalla rikas joutuu jättämään edes yhden aterian väliin.

    Seuraavan tason juuriongelma on, että köyhien edusmiehet kuten pöhötautinen julkishallinto ja ay-eliitti ovat päässeet rikkaan asemaan, jossa niille ja heille taataan vähintään kohtuullinen elintaso verovaroin eli köyhien ja keskituloisten tuottavaa työtä tekevien kustannuksella.

    Poliitikkojen tahto tai tahdottomuus puolestaan riippuvat vain ja ainoastaan siitä, onko vaalit tulossa. Nyt kuulema taas on. Hallituspaikatkin lienee valmiiksi jaettu, joten eiköhän yo inhorealismi taas pure eli tämäkin tuloeroasia menee pienituloisen kannalta mahdollisimman surkeasti.

    Tuloista puhuttaessa olisin itse kiinnostuneempi rahasta sinänsä kuin niiden eroista. Tuloerojen demonisointia onkin yhtä vaikea ymmärtää kuin miestä, joka kieltäytyy satasesta nähdessään naapurin saavan kaksi.

  6. Avatar

    Timo Peltoniemi

    9.10.2017 at 10:32

    Näin Suomi 100 vuonna kannattaa kuitenkin muista mitä tuloerot saivat aikaan 100 vuotta sitten. Itsenäisen Suomen? Kyllä mutta samalla kymmenien tuhansien ihmishenkien menetyksen. Nykyään massa ovat niin isoja että niitä on mahdottomuus hallita. Tässä tuloerojen demonisointia.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös