Lindströmin mukaan tarkoitus on antaa lakiesitys eduskunnalle vuoden 2018 aikana, Aamulehti kertoo. Aikataulu tietysti tarkentuu prosessin edetessä. Aktiivisen työnhaun on tarkoitus olla työttömyysturvan aktiivimallin jälkeen seuraava askel hallituksen työmarkkinapolitiikassa.
Aktiivimalli astui voimaan tämän vuoden alussa. Säilyttääkseen työttömyysetuuden ennallaan työttömän työnhakijan on tarkastelujakson aikana joko tehtävä 18 tuntia palkkatyötä, ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta tai oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelusta lähti lausuntokierrokselle esitysluonnos, jonka mukaan työttömällä olisi jatkossa velvoite hakea vähintään 12 työpaikkaa kolmessa kuukaudessa eli yhtä työpaikkaa viikossa. Lisäksi työttömän pitäisi raportoida työnhaustaan kerran viikossa verkossa. Aktiivisen työnhaun laiminlyönti johtaisi 60 päivän korvauksettomaan karenssiin.
Käytännössä siis työtöntä rangaistaisiin selvästi enemmän työn hakemisen laiminlyönnistä kuin aktiivimallin mukaisten velvoitteiden laiminlyönnistä. Aktiivimallin mukaisten velvoitteiden laiminlyönti johtaa siihen, että työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia päivässä seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.
Ota kantaa aktiivimalliin ja työnhakupakkoon!
Ovatko edellä mainitut työttömille tulevat uudet velvoitteet oikeita toimia työttömyyden taltuttamiseksi? Vai onko kyseessä vain työttömien perusteeton kiusaaminen?
Ota kantaa! Onko aktiivimalli ja työnhakupakko oikein vai väärin? Kerro mielipiteesi.
Ota asiaan kantaa SalkunRakentajan Facebook-sivuilla.
Tämä laki syrjii mm. sijoittajia. Ajatellaanpa vaikka, että on henkilöt A ja B jotka tekevät samanlaista työtä samalla palkalla. Molemmilla on työuraa takana 10 vuotta. Henkilö A on aina tilin tullessa lähtenyt baariin, shoppailemaan ja matkustellut. Mitään ei ole jäänyt säästöön. Henkilö B taas on työuransa alusta lähtien säästänyt ja sijoittanut rahansa ajatellen eläkepäiviä. Sitten eräänä päivänä molemmt henkilöt joutuvat irtisanotuiksi. Molemmat yrittävät uudelleentyöllistyä, mutta eivät kuitenkaan onnistu siinä ensimmäisten kuukausien aikana, ja henkilöt turhautuvat. Molemmat henkilöt lopettavat yrittämästä, koska ovat henkisesti hajalla. Molempien työmarkkinatuen maksaminen lopetetaan. Henkilö A toteaa, että ei mitään hätää, koska hän saa sitten toimeentulotukea. Henkilö B toteaa, että hänen koko työuransa aikana säästetyt (uhratut mahdollisuudet) rahat on realisoitava. Onko Suomessa oikeasti mitään järkeä edes aloittaa sijoittaminen? Tai ajatelkaapa jos henkilö B heti saatuaan tietää irtisanomisesta käyttäisi kaikki säästönsä isomman ja kalliimman asunnon ostamiseen. Tällöin hänen varallisuutensa olisi kiinni omassa kodissa, mikä ei vaikuta toimeentulotukeen, joten hän olisi oikeutettu tukiin myös.
Miksi edes maksamme joka palkasta työttömyysvakuutusmaksua, jos sitä ei välttämättä kuitenkaan koskaan edes tule saamaan?
”Henkilö B toteaa, että hänen koko työuransa aikana säästetyt (uhratut mahdollisuudet) rahat on realisoitava.”
-Ei tarvitse. Rahat ulkomaille tai vakuutuskuoreen. Tämä ei ole kehotus veronkiertoon(viite: vihapuhealgoritmi), vaan protesti systeemin hölmöydelle.
”Onko Suomessa oikeasti mitään järkeä edes aloittaa sijoittaminen? ”
-Kysy mieluummin, onko järkeä aloittaa yrittäminen. Sijoittaminen kannattaa jos ja vain jos kassavirran jälkeen jää vähän tuottoa jäljelle kasvamaan korkoa korolle.
”Miksi edes maksamme joka palkasta työttömyysvakuutusmaksua, jos sitä ei välttämättä kuitenkaan koskaan edes tule saamaan?”
-Ei ole tarkoituskaan saada. Jos puhutaan laajemmin yrittäjän YEL-maksusta, sen yksinomaisena tarkoituksena on lihottaa eläkevakuutusyhtiöitä, joiden etuja hyvässä hyvävelihengessä valvoo Valtiollinen Vakuutuspoliisi nimeltä ETK.
YEL-järjestelmä on syöpä yrittäjän sisuksissa, mutta vakuutuskulttuurissa tietenkin vain yksi tapa tehdä tulosta muiden joukossa.
Aktiivimalli puolestaan on niin hyvä kompromissi kuin mihin tällä hallituksella on varaa. Jos työtöntä ei kukaan patista töihin, yyteet lisii, sos-kulut nousee, verotaakka kasvaa ja hyvin pian räjähtää myös työttömyys.
Tulevalla tuhatvuotisella demarihallituksella taas ei ole varaa muuhun kuin ay-eliitin kumartamiseen, mistä seurauksena on sama dystopia kuin edellä.
Työmies ja yrittäjä tarvitsevat kumpikin vallankumousta. Tällä kertaa eivät kuitenkaan aateliston, porvariston tai keisarin kaatamiseksi, vaan omien hyväveljiksi muuttuneiden edunvalvojiensa.
Vakuutuskuoressa on toki veroetu. Mutta eikös se ole kulurakenteeltaan aikas raskas vaihtoehto? Minulle aikanaan sitä kaupattiin ja tulitikkuaskin kanteen laskettuna vaikutti siltä että veroetu ei kompensoi kuluja. Vai onko sinulla parempaa tietoa?
Tuskin parempaa tietoa, mutta kulu riippuu salkun koosta ja lienee alimmillaan puolen prosentin luokkaa, siis muiden kuten esim rahaston hoitopalkkioiden päälle. Verotuksen lykkääminen tuo korkoa korolle-edun ja salkku ei myöskään näy esim Kelalle, jossa divisioonan kokoinen virkatätiarmeija jahtaa opiskelijaparkoja voidakseen periä heiltä opintotuet takaisin.
Kelan (pääsuunnittelija IL yksipuolisen tulkinnan mukaan opintotukea saavan kaikki tulot ja myyntivoitot huomioidaan tulovalvonnassa, mutta mitään tappioita ei. Niinpä opiskelijan ainoa mahdollisuus käydä arvopaperikauppaa on sijoitus- tai eläkevakuutus.
Myöskään kasvurahaston tuottoja ei toistaiseksi ole luettu opiskelijalle tuloksi, mutta on vain ajan kysymys, kun sama kateellinen suunnitteluporras alkaa taas tulkita lakeja oman päänsä mukaan.
Jos verottaja ja Kela näkevät, että sinulla on rahaa, ne keksivät kyllä keinot ottaa rahat sinulta pois. Vakuutuskuoren etu on nimenomaan näkymättömyys.
Vakuutuskuori tai kapitalisaatiosoppari on aivan laillinen myös sossuntuilla elävälle. Nykyisin on tapana retostella elämäntapatyöttömyydellä, mutta enpä ole vielä nähnyt kenenkään yhdistäneen vakuutuskuoren ja toimeentulotuen etuja. Jos olet tarpeeksi itsetuhoinen, voisit vaikka kirjoittaa siitä seuraavan blogin.
Mistä 60 vuotias saa töitä, totta kai hakea voi, mutta niitä työpaikkoja ei ole, Suunniteltu aktiivimalin lisävaatimukset ovat järkyttäviä vaatimuksiltaan ja tulee johtamaan entistä suurempaan heikoimman kansanosan köyhtymiseen, Lähtökohta on väärä koko aktiivimallissa, koska työttömyysturvalaki lähtee velvollisuudesta ottaa töitä ja jokainen joka on täyttänyt hakemuksia satoja, tietää, että jo +50 on vaikea saada töitä ja toinen ääripää on nuoret, jotka ovat jo valmiiksi syrjäytyneet. Kysymys Lindströmille, onko salaisesti tarkoitus viedä näiltä ihmisiltä todellakin toimeentulo 60 vrk, jos ei pysty työllistymään? Nimittäin toimeentulotukea leikataan radikaalisti, jos olet itse syypää työttömyyteesi. Uskon, että tämän taustalla on paljon suurempi kuvio. Kysyn Teiltä ja aktiivimallin suunnittelijoilta, saatteko paljonkin tuloja perintäyhtiöiden omistajina? Nimittäin toimeentulon leikkaaminen tulee ajamaan ihmiset perintäyhtiöiden uhreiksi ja maksuhäiriöt tulevat lisääntymään, samoin köyhyys. Suomi on EU:n tarkkailussa, koska meillä on 1,2 milj. kansalaista, jotka elävät alle köyhyysrajan – nyt tulee lisää.
Aktiivimalli on kurja kompromissi juuri sen vuoksi, että vaalit on tuloillaan eikä mikään hallitus uskaltaisi siinä tilanteessa korjata tilannetta kuntoon kerralla. Ideana aktiivimalli on joka tapauksessa parempi kuin tähän asti sovellettu passiivimalli, jossa töitä ei kannata ottaa vastaan oliko se nyt alle 2500 eurolla/kk. Rajan pudottaminen tuhanteen euroon auttaisi, mutta syöksisi keput ja kokkarit tuhannen vuoden kannatuskurimukseen.
Kaikissa töihinpatistelu- ja kannustinloukkujutuissa on kyse ikuisesta vastakkainasettelusta työhaluiset vs työhaluttomat. Ja siitä, että työhaluttomia on pakko elättää, koska valtio on sosialisoinut altruismin eli vapaaehtoisen auttamisen. Sekä siitä, että työhaluttomat katsovat siivellä elämisen oikeudekseen ja siitä poikkeamisen, kuten tämänkin akviivimallin, tasa-arvoloukkaukseksi ja kiihottamiseksi pummilla matkustavaa kansanryhmää vastaan.
Aina kun jostain ponnahtaa julkisuuteen joku elämäntapatyötön, kaikilta työllisiltä menee viimeinenkin motivaatio auttaa edes niitä 50+ syrjäytyneitä, joilla olisi haluja töihin vaan ei kysyntää. Tämä on jopa suurempi suuttumuksen aihe kuin se, että julkishallinnon pöhötauti nielee moninkertaisesti enemmän veroeuroja kuin työttömyyden torjuminen. Vika ei tietenkään ole siinä elämäntapaintiaanissa, vaan sairaassa systeemissä. Sanoisin jopa, että demokratiassa, siis siinä parlamentarismin irvikuvassa, jota vaalivalheiden voimin valittu eduskunta edustaa.
Itse kyllä palkkaisin mieluummin 50+ kuin 20+ – siitä yksinkertaisesta ja valitettavasta syystä, ettei pienyrittäjällä ole varaa kustantaa toisten äitiyslomia, kun SAK:n miesvaltainen jengi ei talkoisiin osallistu. Onneksi tuota ei tarvitse edes miettiä, koska on muita tunnettuja syitä, miksi pienyrittäjä ei voi Suomessa palkata ylipäänsä ketään.
Onko kyseessä työhaluton vai järkevä ihminen, jos työttömyystuella ei pärjää ja kieltäytyy työstä joka aiheuttaa talouden entisestään huonoutumisen? Tuo on meneen ajan lumia ettei vara palkata ole. Nykyään on varamies yms, palvelut. Joten palkka maksetaan tehdystä työstä. Tietenkin jos yrittää pyörittää firmaa alalla joka ei tuota edes tunnissa tekinjänsä palkkaa. Siltikkin jää vielä vaihtoehtoja jäljelle saada joku sitä tekemään ”työssä oppiminen”, työkokeilu ja yms. hyväksi käyttöä eiku ”auttamis” työllistäminen. Palkan maksu haluttomuus vaivaa montaa yrittäjää.
Paikallinen sopiminen ja aktiivimallin tarkoitus on taata yrityksille halpistyövoimaa. Liitot ei ota edes kantaa ja sehän on huolestuttavaa, onko ne lahjottu hiljaiseksi? Tuo aktiivimalli on jo sitä tasoa että kyllä kansan pitää näpsäyttää kaikissa vaaleissa tai sitten kadulla jos puheet ei auta. Olenme liian lepsuja, siksi meitä kohdellaan jalkarätteinä.
Ulkomaankauppaministerin ehdotus:
https://www.verkkouutiset.fi/kai-mykkanen-enta-perustulo-tyohaluisille/
Tuokin on kyllä edelleen turhan monimutkainen eikä kannusta tarpeeksi.
Mutta tulisikohan kukaan kansanedustaja valituksi uudelleen, jos lupaisi ajaa läpi tämän mallin:
1. Kaikille tonni käteen kuussa
2. Kaikki muut tuet pois
3. Koko massiivinen tukibyrokratia pois
Tämä malli poistaisi kerralla ainakin työhaluttomuuden. Lisäksi se vähentäisi julkisia menoja sadoilla miljoonilla, joten jos mallia joutuukin aluksi paikkailemaan toimeentulotuella, rahaa siihen ainakin riittää. Lisää säästöä saadaan, kun koko sosiaalitoimi(Kelat, sossut, työkkärit sun muut)pannaan saman katon eli hallinnon alle. (Ay-mafian alasajo kuuluu samaan edessä olevaan siivoustoimeen, mutta liittyy enemmän parlamentarismin arvonpalautukseen kuin työllisyyteen)
Tuo parantaisi työmarkkinat kertaheitolla, joka myös tasoittaisi kilpailua jos sitä ei yritystuilla tuhottaisi. Jotkut menettäisi ja toiset saisi rahaa. Todennäköisesti byrokratian vähentyminen antaisi resursseja niin henkisiä kuin taloudellisiä. Uskoisin että jopa palveluista saattaisiin maksuttomia. Koulutukset parantuisi, tarkoitan työttömille suunnattuja.
Ykinkertainen on kaunista ja tuo malli vaikuttaa selkeältä.
Mutta: Käytännössä 1000 euroa kaikille johtaa välittömästi ongelmiin. Ensinnäkin se on joillekin ihan liian kova korvaus (selvästi enemmän kuin peruspäiväraha) ja saattaa siten johtaa passiivisuuteen.
Toinen ja ehkä vakavampi ongelma on se, että osalle työttömistä 1000 euroa ei riitä elämiseen. Otetaan vaikka esimerkki pääkaupunkiseudulla vuokralla asuvasta työttömästä yksinhuoltajasta. Suurin osa tuosta potista menee vuokraan.
Näin tullaan siis lähes väistämättä siihen, että tarveharkintaisia tukia tarvitaan kuitenkin tuon kiinteän perustulon päälle (esim. asumistuki). Ja silloin tullaan takaisin lähtöpisteeseen. Malli ei olekaan enää kannustava, kun päälle tulee tarveharkintaisia tukia.
Tuo voisi toimia, jos yhteiskunnassa hyväksyttäisiin se, että työttömän yksinhuoltajan voitaisiin edellyttää muuttoa kuntaan, jossa 1000 eurolla tulee toimeen. Tai että töitä on tarjolla ja ko. henkilö käytännössä pakotetaan ottamaan mitä tahansa työtä vastaan.
Perustulomallissa 1000 euroa pitää jakaa kaikille – siis myös työssäoleville. Tämä pitää jotenkin rahoittaa. Se ei ehkä ole ongelma, senhän voidaan ajatella olevan tavallaan negatiivinen tulovero. Kuitenkin tuloveroaste todennäköisesti pitäisi olla nykyistä korkeampi.
Tonni kuussa kategorisesti kaikille korjaisi samalla peruspäivärahan riittämättömyyden ja vähentäisi toimeentulokien kustannuksia. Lapsellisille tulisi toki tonnin päälle vielä vähän lisää.
Niille, joille tonni plus ”lapsilisät” ei riitä, ei voida loputtomiin kustantaa ilmaista asumista Suomen kalleimmilla vuokra-alueilla. Vuokrien loputon nousukierre – ja niiden mukana asumistukien – katkeaisi samalla.
Helsingistäkin löytyy toisaalta kämppiä, joissa tonnilla kustantaa sekä vuokran että muun toimeentulon. Pitää vaan hyväksyä se, että kalja ja tupakit eivät kuulu niihin toimeentulokustannuksiin, jotka yhteiskunnan pitäisi yksilölle korvata.
Tonni kuussa ehkä vastaisi sitä kansalaispalkkaa, johon keskiverto veronmaksajan altruismi suurinpiirtein yltää. Se säästää toimeentulotuissa enemmän kuin lisää niitä ja lakkauttaa suurimman osan tukiviidakkoja ylläpitävistä instituutioista. Rahaa jää varmasti sen verran viivan allekin, että myös yli tonnin kuussa tienaavien veroja voidaan alentaa, mikä tuo maahan ulkomaisia osaajia ja yrityksiä ynnä lisää kulutuskysyntää sun muuta beekooteetä.
Kansalaispalkasta voidaan samantien jatkaa kansankapitalismiin: Suuret ja mahtavat etujärjestöt pakotetaan luovuttamaan miljardien(?) arvopaperivarallisuutensa työntekijöiden omistamille yhtiöille. SAK:n salkustakin taitaa riittää jaettavaa kymppitonni per duunari. Lopputulemana työntekijän nettoansiosta muodostuu varmasti suurempi kuin kustantamalla ay-eliitin ökypalkat, luksuskämpät ja kaikenmaailman ailusten limusiinit. Varsinkin kun vastineeksi ei saa muuta kuin euroissa arvotonta kiky-kiukuttelua ja aktiivimallien mustamaalailua.
Tonni näppiin ilman pakotteita. Säästöt tulisi yhteiskunnalle byrokratian vähenemisestä. Kyllä suomalaiset aktiivisia on kunhan oikeaa palkkatyötä tarjolla. Ideahan siinä perus tulossa on että tuon päälle voi tienata lisää. Yksinhuoltajakin voi keskittyä hommiin jotka sopii tilanteeseen. Kaupungit/kunnat voisi kompensoida vuokratasoa niin ei tarvitsisi edes asuntotuki järjestelmää. Mutta tuo järjestelmä ei toimi, koska tämä nykyinen järjestelmä vaatii työttömiä ja muita ”autettavia”, jotta voidaan rohmuta verovaroja. Toinen iso muutos olisi työn salliminen työttömälle ja yms. Turha yhteiskunnan tuki yrityksille vaatisi myös muutoksen, jotta syntyisi niitä palkka työpaikkoja. Jos oikeaa tuottavuusloikkaa halutaan niin kiinteä verotus olisi järkevää. Esim. Tulo, alv ja pääomavero 10%. Tänne siirrettäisiin omaisuutta ja teollisuus tulisi takaisin. Mutta niin kuin sanoin nämä meidän päättäjät tykkää byrokratiasta ja ”autettavista”, siksi ei saa mennä liian hyvin.
Tuo tonni kuussa on ajatuksena mainio ja kannatan ainakin periaatteessa, mutta kertokaapa hyvät herrat, että onko se realismia vai pelkkää utopiaa:
a) Löytyisikö tarpeeksi rahaa maksaa kaikille kansalaisille tonnia kuussa? Jotta malli aidosti toimisi pitäisi myös työssäkäyvien saada toi tonni.
b) Onko realistista purkaa tuo tukibyrokratia. Eikö byrokratian työllistämät vastustaisi aika tavalla? Tulee mieleen Kelan aikoinaan tilaama selvitys tietyn kuntoutusohjelman vaikuttavuudesta. Selvitys tehtiin ja tulos oli ettei työllistävän kuntoutusohjelman käyneillä ole sen parempaa työllistymismahdollisuutta kuin muillakaan; osa työllistyy, mutta osa työllistyy muutenkin. Selvityksen pohjalta tehty ratkaisu oli mielenkiintoinen. Kuntoutusohjelmaa jatkettiin, koska se itsessään työllisti ihmisiä sellaisilla paikkakunnilla, joissa töitä oli noin muuten suhteellisen vähän tarjolla. Eli siis turhaa työtä tietoisesti ja tahallaan, koska turhakin työ on työtä.
a) Löytyisi, jos kohta b toteutetaan. Ilman muuta sama tonni myös työssäkäyville; se lisäisi ratkaisevasti työhaluttoman motivaatiota ottaa työtä vastaan ja samantien ratkaisisi työllistymisen suurimman pullonkaulan. Jutun juju vaan on rahoituksen jälkijättöisyys eli rahat saadaan kokoon vasta kun isosta joukosta turhakevirkoja on ensin päästy eroon. Huonosti käy projektille, jos siinä välissä eduskuntakin ehtii vaihtua.
b) Realistista taloudellisesti, poliittisesti tietenkin yhtä kuin itsemurha. Turha työ ei silti ole turhaa työtä, jos työn tuloksena saavutetaan jotain, jota ei rahassa voi mitata. Tuokin kuntoutusteatteri voidaan nähdä virkistystoimintana, sekä kuntoutettavien että Kelan byrokraattien kannalta. ”Virkistymisen” voi mitata erilaisten terveyskokemusmittareiden avulla, jotka edelleen heijastuvat rahan maailmaan esim sairaspoissaolojen vähentymisenä.
Anekdoottina pari omaa ehdotusta:
1. Koulukiusaaminen loppuu, kun kymmenentuhatta työtöntä palkataan välituntivalvojiksi ja saattamaan lapset kotiin. Ja miksei vähän vanhemmatkin, jos töissä tai harrastuksissa menee myöhään.
2. Liikenne sujuvoituu kummasti ja turha punaisissa odottelu jää pois, kun liikennevalot korvataan liikenteen ohjaajilla. Tutkitusti liikenteenohjaan ei-aivan-täydellinenkin toiminta nopeuttaa yksinkertaisen risteyksen sujuvuutta melkoisesti ja mutkikkaan sitäkin enemmän. Samantien joutaisivat pois ne loputtomat liikenneympyrät, joissa kukaan ei koskaan aja oikein tai ainakaan siten kuin se hitain ympyrässä sekoileva torvea huudattava tunari haluaisi.
Työllisyys toimet työllistävät niitä moniammatillisiä ”auttajia” eikä työttömiä. Sehän täällä Hölmölässä on ollut ”auttamisen” tarkoitus jo 90-luvun lamasta lähtien. Aivan samalla lailla ja tarkoitus näkyy olevan hallituksen ja eduskunnan harjoittama kansan ”auttaminen”. Nyt ”autetaan” maahanmuuttoa ja heitä tuotetaan maista joista työllistyminen on todella vaikeaa kun ovat jakamassa työpaikkoja jotka on jo myyty ulkomaille. Tuohan on ”auttajien” paratiisi, mutta kansantalouden ja palvelujen tuho. Minusta näitä nykyisiä hallituksia voisi syyttää kansanpetturuudesta, maanpetoksesta ja varsinkin tätä nykyistä jolla ei ole edes kansanmandaattia.
Maahanmuuton ja työllisyyden yhtälökin on simppeleistä simppelein, jos vaan uskotaan alkeellisiakaan tilastoja tänne jo kotiutuneiden työllistymisestä. Kompleksiseksi ongelma muuttuu heti, kun pitäisi alkaa availla niitä tilastoja, koska ainakaan minulla ei siihen oikein tuo itsetuhoisuus riitä.
Hymyilkää silti, koska huomenna on vielä huonommin: Jos tämä hallitus kutsuu sossubileisiin satatuhatta ja nimenomaan erityisen huonosti työllistyvää, seuraava ei suinkaan aio olla yhtä ahdasmielinen.