Nordean pääekonomisti on huolissaan Suomen hintakilpailukyvyn heikentymisestä.
Suomen talouskasvun painopiste on siirtymässä tuottavuudesta työllisyyteen, mikä auttaa julkista taloutta, mutta on huolestuttavaa kilpailukyvyn kannalta, varoittaa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
Kangasharjun mukaan hintakilpailukyvyn paraneminen loppuu samalla, kun työmarkkinoiden pullonkaulat pahenevat.
”Kasvu heikkenee vuosikymmenen vaihteessa, kun työvoimapula pahenee ja vienti vähenee nousevien yksikkötyökustannusten ja hidastuvan maailmantalouden kysynnän vuoksi.”
Kustannuksia nostavat tämän talven palkkakierrokset, joista on ekonomistin mukaan tulossa kallis lasku maksettavaksi.
”Suomen hintakilpailukyky on viime vuosina kohentunut, mutta voi nyt jopa kääntyä uudelleen heikkenevälle uralle. Ansiotaso nousee sekä tänä että ensi vuonna 2 prosenttia. Sen sijaan palkanmaksuvara eli tuottavuus nousee paljon vähemmän, euromaiden ansiot nousevat samaa tahtia ja euron vahvuudelle ei näy loppua.”
Tuottavuuden kasvu on Kangasharjun mukaan hidastumassa. Ekonomisti ei usko, että tuottavuuskasvu nopeutuisi lähivuosina parhaimmassakaan tapauksessa paljoa yli prosenttiin.
Ongelmia tuo myös vahvistuva euro suhteessa dollariin ja Ruotsin kruunuun.
”Samalla euroalueen ansiotaso nousee Suomen tahtiin, mutta euro on käynyt kalliiksi. Dollari on edelleen heikkenemässä eikä kruunullakaan mene hyvin.”
Maailmantalouden näkymät ovat kevyen rahapolitiikan ansiosta vielä valoisat, mutta maailmantalouden taantuman todennäköisyys kuitenkin kasvaa merkittävästi 2020-luvun alussa.
Kasvun hidastuminen edellyttää Suomelta toimia työmarkkinoiden rakenteiden uudistamiseksi.
”Suomessa työmarkkinoiden pullonkaulat hidastavat kasvua koko ajan enemmän. Helposti työllistyvien määrä on jo pieni, joten vaikean rakennetyöttömyyden vähentämisellä on kiire. Täsmäkoulutusta on lisättävä, muuttamista helpotettava ja kannustinloukkuja purettava”, Kangasharju toteaa.
Lue koko Nordean laaja talouskatsaus täältä.
