Ekonomistikone on nettipalvelu, joka selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista. Panelisteille esitetyt kysymykset pureutuvat sekä talouspolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin että taloustieteen klassisiin kysymyksiin.
Ekonomistikoneessa panelistit ottavat kantaa väittämämuodossa esitettyihin kysymyksiin 5-portaisella asteikolla.
Ekonomistikoneen tuorein kysymys liittyy niin sanottuun luonnolliseen työttömyyden tasoon. Luonnollinen työttömyys on se työttömyyden taso, jota alempi työttömyysaste kiihdyttää hintojen ja palkkojen nousua. Jos luonnollisen työttömyysasteen taso on korkea, viittaa se siihen, että työttömyys ei ole pelkästään suhdanteista johtuvaa vaan myös rakenteellista.
Jos toteutunut työttömyysaste painuu alle luonnollisen työttömyysasteen, on vaarana talouden ylikuumentuminen. Tällöin hinnat ja palkat alkavat nousta ja maan kilpailukyky heikkenee.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen herätti keskustelua viime marraskuussa rakennetyöttömyyden ongelman laajuudesta. Helsingin Sanomien haastattelussa hän arveli, että Suomessa on tällä hetkellä noin seitsemän prosentin rakenteellinen työttömyys, johon meneillään oleva talouden hyvä vetokaan ei pure.
Siis suurin osa Suomen työttömyydestä olisi Vartiaisen mukaan rakenteellista, eikä suhdanteista johtuvaa. Rakennetyöttömyys johtuu Vartiaisen mukaan muun muassa osaamisen puutteista, kannustinongelmista ja siitä, että ihmiset asuvat työllistymisen kannalta väärissä paikoissa.
Ekonomistikoneen mukaan enemmistö taloustieteilijöistä katsoo, että luonnollisen työttömyyden taso on Suomessa noin kuuden prosentin tietämillä. Samaa tai vahvasti samaa mieltä väitteen kanssa on peräti 63 prosenttia vastanneista talousammattilaisista. Eri mieltä on vain viisi prosenttia vastanneista.
Moni asiantuntija kuitenkin huomauttaa kommenteissaan, että inflaation ja työttömyyden välinen yhteys ei ole täysin yksiselitteinen.
Suomen Pankin ennustepäälikkö Juha KIlponen kommentoi kysymystä Ekonomistikoneessa. Kilposen mukaan Suomessa rakenteellinen työttömyys on korkealla tasolla (yli 6%) ja jo nyt ollaan tilanteessa missä joillakin sektoreilla ja ammattiryhmissä on vähän vapaata kapasiteettia.
”Työikäisen väestön ikääntyminen ja kannustinongelmat rajoittavat merkittävästi työn tarjontaa jo nyt”, Kilponen toteaa.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä uskoo vahvasti inflaation nousuun, jos tyuöttömyys laskisi alle kuuden prosentin.
”EMU-ajan alhaisin työttömyysaste oli (vuositasolla) 6,4% vuonna 2008. Tuolloin ansiotasoindeksin nousuvauhti oli 5,6 % Sen jälkeen Phillips-relaatio työttömyysasteen ja ansiotason muutoksella mitatuninflaation välillä on pysynyt varsin vakaana.”
Vihriälän mukaan työmarkkinoiden uudistukset (ansiosidonnaisen keston lyhennys, työttömien haastattelut, ns. aktiivimalli) luultavasti alentavat rakennetyöttömyyttä.
”Viimeaikaisen palkkakehityksen valossa ei kuitenkaan ole uskottavaa, että tehdyt uudistukset estäisivät palkkainflaation merkittävän kiihtymisen, jos työttömyysaste laskee alle 6 prosenttiin”, Vihriälä toteaa.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope Uusitalo muistuttaa kuitenkin luonnollisen työttömyysasteen arvioimisen vaikeudesta.
”Näitä NAIRU-estimaatteja on hankala tehdä, kun työttömyys on pitkään ollut korkea ja inflaatio matala. Tasapainotyöttömyys lienee jossain nykyisen työttömyysasteen alapuolella mutta vaikea sanoa kuinka kaukanaa”, Uusitalo toteaa.