Tällä hetkellä työttömyyskassoihin kuulumattomatkin suomalaiset joutuvat rahoittamaan työttömyysturvaa.
Työttömyyden aikaisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen rahoitusta on viime aikoina kritisoitu tuntuvasti. Nykyjärjestelmää moititaan epäoikeudenmukaiseksi.
Tällä hetkellä kaikki palkansaajat osallistuvat työttömyysturvajärjestelmän rahoittamiseen maksamalla työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Selvityshenkilö Mauri Kotamäki luovutti perjantaina selvityksensä pakolliseen työttömyysvakuutukseen siirtymisestä. Kotamäen mukaan työttömyysjärjestelmää olisi mahdollista kehittää kaikkia palkansaajia koskevaksi ansioturvaksi.
Selvitysmiehen mukaan vuonna 2017 ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta vastasi Suomessa valtio noin 55 prosentin osuudella ja noin 40 prosenttia kerättiin palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuna. Noin 5,6 prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista rahoitettiin työttömyyskassojen jäsenmaksuilla.
Vaikka siis kaikki palkansaajat rahoittavat siis ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää työttömyysvakuutusmaksun kautta, eivät kaikki palkansaajat eivät työttömäksi jäädessään saa oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet ovat tähän oikeutettuja.
Käytännössä työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt siis subventoivat kassojen jäseniä, Kotamäki toteaa.
Kolme vaihtoehtoista muutosehdotusta
Kotamäki tarkastelee kolmea vaihtoehtoista tapaa siirtyä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kaikki vaihtoehdot ovat työttömyysetuuden saajan näkökulmasta samantyyppisiä, mutta etuuden maksajan kannalta ne eroavat toisistaan.
Suoraviivaisin toimenpide yleisen ansioturvan järjestämiseksi olisi Kotamäen mukaan tehdä peruspäivärahasta ansiosidonnainen etuus. Nykymuotoinen hajautettu työttömyyskassajärjestelmä pysyisi ennallaan. Peruspäivärahan suuruus olisi työttömyyskassojen jäsenmaksusta aiheutuvan rahoitusosuuden verran ansiopäivärahaa pienempi.
Uudistuksessa järjestelmän rakenne ei muuttuisi merkittävästi ja näin uudistuksen voisi toteuttaa suhteellisen suoraviivaisesti, tiivistää Kotamäki.
Toisena vaihtoehtoisena toteuttamistapana Kotamäki esittää, että työttömyyskassan jäsenyydestä voisi tehdä pakollisen, samaan tapaan kuin esimerkiksi YEL-vakuutus on yrittäjälle. Tällöin peruspäiväraha poistettaisiin lainsäädännöstä ja nykymuotoinen työttömyyskassajärjestelmä laajentuisi merkittävästi.
Uudistuksen seurauksena nykyinen järjestelmä ei muuttuisi merkittävästi ja siten tämä vaihtoehto olisi suhteellisen suoraviivaista toteuttaa.
Kolmantena vaihtoehtona Kotamäki esittää, että ansioturva siirrettäisiin toimeenpantavaksi Kelaan. Nykyisessä järjestelmässä on paljon päällekkäisyyksiä, toteaa selvityshenkilö Kotamäki. Mallissa nykyinen 26 työttömyyskassan toimeenpantavaksi hajautettu ansiopäivärahajärjestelmä purettaisiin asteittain.
Tämä kolmas vaihtoehto tarkoittaisi sitä, että työttömyyskassojen jäsenmaksun kerääminen loppuisi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot eivät muuttuisi. Vain maksaja muuttuisi, kun palvelun tarjoaisi Kela. Tämä vaihtoehto säästäisi hallinnollisissa kustannuksissa arvioilta 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Yrittäjät kannattavat muutosta, ammattiliitto vastustaa
Kotamäen selvitystyö sai heti tuoreeltaan osakseen niin kiitosta kuin arvosteluakin.
Suomen Yrittäjät pitää Kotamäen ehdotuksista parhaana viimeisintä vaihtoehtoa, jossa koko työttömyysturvan hoito siirrettäisiin Kelalle ja kaikki vakuutuksen maksajat otettaisiin ansiosidonnaisen piiriin.
”On väärin ja epäreilua, että kaikki rahoittavat järjestelmää, mutta iso osa työntekijöistä jää ilman ansiosidonnaista turvaa. Ei voi olla niin, että ihmisiä kohdellaan eri tavalla riippuen siitä, kuuluvatko he työttömyyskassaan vai eivät”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo Suomen Yrittäjien tiedotteessa.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on myös kommentoinut esitettyjä muutosvaihtoehtoja.
”Torjumme ehdotuksen yleiseen ansioturvaan siirtymisestä. Perustelu on, että kaikki selvityksessä esitetty kasvattaisi julkisen talouden menoja. Tämä merkitsisi käytännössä etuuksien leikkaamista tai työttömyysvakuutusmaksun korottamista. Yleiseen ansioturvaan siirtyminen tarkoittaisi myös huomattavia muutoksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen”, STTK:n lakimies Samppa Koskela toteaa.
STTK painottaa, että nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä jokaisella on oikeus ja mahdollisuus liittyä työttömyyskassan jäseneksi ja varautua näin kohtuullisen toimeentulon suojaan työttömyyden varalta.
”Ansiosidonnainen työttömyysturva ei siis ole palkansaajille epätasa-arvoinen, vaikka selvityksessä näin väitetään. Kaikille löytyy sopiva työttömyyskassa ja jokaiselle on myös turvattu työttömyyspäiväraha samoin säännöin”, Koskela korostaa.
Nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä työttömyyskassan jäsenyys on vapaaehtoista. Tämä kannustaa STTK:n mielestä palkansaajia kantamaan vastuuta omasta työttömyysturvastaan ja myös mahdollistaa yksilöllisen harkinnan oman elämäntilanteen perusteella.
