Laskumarkkina tuo mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia.
Vuosi 2018 oli synkkä useilla sektoreilla. S&P500-indeksi laski yli 6 prosenttia, kehittyvät markkinat 17 prosenttia, ja Euroopan Stoxx 50 yli 14 prosenttia. Tuotot vuonna 2018 olivat sikäli tiukassa, että oikein mikään omaisuusluokka ei tuottanut positiivista tuottoa.
Morgan Creek Capitalin toimitusjohtaja Mark Yusko uskoo laskumarkkinan alkaneen ja kestävän vuoteen 2020.
Ei voida tietää, onko Mark Yusko oikeassa, mutta se tiedetään, että laskumarkkina tuo mukanaan useita psykologisia haasteita.
- Laskumarkkinan intensiteetti ja kesto ei ole tiedossa. Keskimäärin S&P500 indeksi on laskenut laskumarkkinan myötä 41 prosenttia, keskimääräisen laskumarkkinan keston ollessa 1,4 vuotta. Eri laskumarkkinoiden välillä on kuitenkin eroja. Historiallisesti laskumarkkinoiden kesto on vaihdellut laskutavasta riippuen 3 kuukaudesta 2,8 vuoteen. Vertaaminen vuoteen 2008 voi antaa väärän mielikuvan. Kyseessä kun ei ollut mikään normaali suhdannetaantuma, vaan merkittävän kokoinen finanssikriisi. Korjausliikkeet mukaan laskettuna laskumarkkinoiden aiheuttama kurssilasku on ollut intensiteetiltään 10 prosentista 56 prosenttiin ja kaikkea siltä väliltä.
- Laskumarkkinan ajoittaminen on hankalaa. Nousumarkkina ei voi jatkua ikuisesti. Kun nousumarkkina on jatkunut pitkään, voi tuntua hyvältä ajatukselta poistua markkinoilta hyvissä ajoin. Sitten vain odottamaan kunnon niiausta ja sitten takaisin markkinoille. Vuodesta 1950 vuoteen 1956 olivat osakekurssit nousseet 16,5 prosentin vuosivauhtia. Osa sijoittajista pelkäsi laskumarkkinan alkavan. Laskumarkkina ei kuitenkaan alkanut ja osakkeensa vuonna 1956 myyneet sijoittajat saavat edelleen odottaa sitä edullisempaa ostohintaa.
- Laskumarkkina on luonteeltaan volatiili. Laskumarkkinaan sisältyy voimakas kurssiheilunta. Vaikka pitkän ajan trendi olisi alaspäin, mahtuu mukaan voimakkaita nousupäiviä. Esimerkiksi viime perjantaina Yhdysvaltojen hyvä työllisyyskehitys yhdistettynä Fedin pääjohtajan kommentteihin saivat osakkeet vahvaan nousuun. S&P500-indeksi nousi 3,4 prosenttia ja yksittäisten osakkeiden kurssinousut olivat vieläkin voimakkaampia. Esimerkiksi Netflixin osake nousi päivässä vajaan kymmenen prosenttia. Näiden yksittäisten nousupäivien ja nousuviikkojen takia laskumarkkinan loppumista on hankala arvioida. Siinä voi käydä niinkin, että osakkeita ostaa takaisin juuri nousupäivien jälkeen, vaikka laskumarkkina edelleen jatkuu.
- Laskumarkkinaa seuraa voimakas kurssinousu. Vuoden 2008 finanssikriisi ei ollut mikään normaali suhdannetaantuma vaan paljon merkittävämpi tapahtuma, jonka surauksena S&P500 indeksi menetti arvostaan 56 prosenttia seuraavien puolentoista vuoden aikana. Pohjien jälkeen osakkeet kuitenkin korjasivat vuodessa 71 prosenttia. Siksi osakemarkkinoilta poistuminen laskumarkkinan pelossa voi tulla kalliiksi.
Viides ja tärkein haaste on ymmärtää olla sähläämättä laskumarkkinalla vielä enemmän kuin on tullut sählättyä nousumarkkinalla.
🙂